Hell-P Me on kiinnostava projekti. Siinä kolme nuorta brittirunoilijaa on viestitellyt sähköpostitse toisilleen vajaan vuoden ajan. Keskustelu on käyty runoin ja on paitsi vastavuoroista, myös arkisia tuntemuksia dokumentoivaa. Runoissa näkyy ajan vaihtelu – jouluna puhutaan ylensyönnistä ja päivänpolitiikkaan viitataan suoraan. Samoin runoissa puhutaan suoraan keskustelukumppaneille, toivotaan pikaisia vastauksia ja puidaan runonvaihdon merkitystä.
but you
read it blue and read it yellow
read
furious rage as calm and mellow
(Lily)
Kaikilla kolmella on oma selvästi
erottuva äänensä. Lily Ashley on lennokas ja tuntee ääripäästä toiseen. Grace
Pilkington on itseironisen lempeä. James Massiah Elää uhmakkaasti. Runonvaihto
paljastaa myös jotakin kunkin elämästä. Kumppanit vaihtuvat ja työ tuntuu
välillä merkityksettömältä. Yksi tarvitsee lääkkeitä pysyäkseen itsenään ja
toinen käyttää niitä milloin mihinkin tarkoitukseen. Tuntuu myös siltä, että
jokaisella on erilainen elämänpiiri. Grace opettaa ja viihtyy kotona. James ja
Lily bilettävät. Kuitenkin he lukevat toisiaan arvostuksella ja kiinnostuksella
ja tämä lämpö välittyy myös lukijalle. Onkin jännittävää miettiä, kertovatko
runot niin suoraan kirjoittajien elämästä kuin minkä vaikutelman niistä saa.
I danced
so much
And sang
so much
And slept
at night
But not
that much
(James)
Kokoelma on harvinaisen raikas osoitus
kielen voimasta. Kaikki kolme kirjoittajaa onnistuvat luomaan arkisessa
sähköpostin vaihdossa koskettavia ja yleismaailmallisia teoksia. Osa on
ajankohtaan sidottuja ja toiset tuntuvat lähinnä kirjoittajalleen
terapeuttisilta. Suurimmaksi osaksi runot ovat kuitenkin työstettyjä
kokonaisuuksia. Ne toimivat myös luettuina. Ostin kokoelman Hayn festareilta
eksyttyäni kuuntelemaan näitä kolmea runoilijaa, jotka lukivat yleisölle tätä
vuoropuheluaan. Esityksen näkeminen vaikutti varmasti myös lukukokemukseen,
sillä runoilijat piirtyivät jo sen perusteella tarkasti mieleen. Nyt lukiessa
he tuntuivat jo hieman tutuilta.
Santa’s sacks hang underneath my eyes,
and
my arteries bubble with wine,
Greasy
skin pricked with pine,
It’s
no wonder I feel far from fine.
(Grace)
Lily Ashley, Grace Pilkington, James Massiah: 'Hell-P Me' (Little Grape Jelly, 2017)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti