Elokuvat TOP 30 osa 1

Olin joskus elokuvanrakastaja ja tuosta ajasta todistavat edelleen kellaria kansoittavat DVD-laatikot. Sitten olin vuosia ilman televisiota ja DVD-soitinta ja viimeistään streaming-palveluiden myötä sarjat tuntuivat syrjäyttäneen elokuvat pysyvästi. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin palaillut elokuvien pariin ja alkanut manailla streaming-palveluiden huonoa elokuvatarjontaa. Olen haikaillut pääsystä takaisin omien kokoelmieni pariin ja ehkä siksi innostuin rustaamaan ylös vanhoja suosikkeja. Uusia suosikkeja ei tietysti ole päässyt juuri ilmaantumaan. Sain aikaiseksi 30 elokuvan listan. Näistä elokuvista olen nähnyt melkein jokaisen vähintään kahdesti. Joissakin minua puhuttelee tarina, joissakin kuvaus tai rytmi tai jokin henkilöhahmo. Parhaat elokuvat tarjoavat eri asioita eri katselukerroilla ja toisaalta monesta vanhasta suosikista aika on ajanut ohi. Julkaisen listan kolmessa osassa, tässä niistä ensimmäinen.

30. Inception

Inception on varma viihdyttäjä. Elokuva tarjoaa ainakin näennäisen syvällistä pohdiskelua siitä kuinka ihmismieli toimii. Leonardo DiCaprio esittää rikollista, joka hankkii maksusta tietoja tunkeutumalla ihmisten uniin. Hän saa mahdollisuuden pyyhkiä pois rikosrekisterinsä ja palata perheensä luo – mutta keikka ei olekaan ihan tavanomainen. Tiimin (muun muassa Ellen Page ja Joseph Gordon-Levitt) tehtävänä on istuttaa ajatus unten kautta. Mutta kuka onkaan nainen, joka tiimin rakentamissa unissa ilmestyy tehtävää sabotoimaan? Viihdyttävää toimintaa ja mainioita näyttelijöitä.

29. Holy Smoke!

Ruth (Kate Winslet) lähtee Intiaan ja löytää Rakkauden. Hänen perheensä ei kuitenkaan pysty tätä hyväksymään ja kutsuu avukseen kulttien uhreihin perehtyneen aivopesijän PJ Watersin (Harvey Keitel). Seuraa äijän ja nuoren naisen tahtojen taistelu, joka sekoittaa vähintäänkin machon Watersin identiteetin. Jane Campionin ohjaama elokuva on kiinnostava myös kuvatessaan australialaista peräkylää, josta Ruth on kotoisin sekä hänen sukulaisiaan. Ja Pam Grier tekee pienen sivuosan! Ainoa miinus tulee siitä, että elokuva on toisinaan turhan alleviivaavasti trailerin mainostama "battle of the sexes".

28. Henkien talo

Tämä on teinivuosien suosikki. Isabel Allenden romaanin filmatisoinnissa kerrotaan sukutarina. Rikastumisen myötä kovaksi muuttuva Esteban, ennaltanäkemisen lahjan omaava Clara, heidän tyttärensä Blanca ja hänen rakastettunsa Pedro saavat tuta diktatuurin nousun Chilessä. Menneisyyden virheet eivät jätä Estebania rauhaan, vaan ne muokkaavat vielä hänen lastensa elämää. Rakastan kirjaa, rakastan elokuvaa. Näyttelijäkaartissa on Jeremy Ironsia, Meryl Streepiä sun muita. Viime katsomalla särähti kuitenkin tämän nykykatsojan silmään se, että lähes kaikki näyttelijät olivat yhdysvaltalaisia ja kieli englanti.

27. La Haine

Mathieu Kassovitzin elokuva on vihainen kuvaus systeemin pettämistä nuorista. He purkavat pahaa oloaan Pariisin lähiöissä mellakoiden jälkiselvittelyiden keskellä. Viha on vuodelta 1995. Se tarjoaa yhden näkökulman lähiönuoren näköalattomuuteen. Ja on tietysti hieno kiivasrytminen elokuva.

26. Divines

Tämä listan kuopus vahvistaa säännön, sillä olen nähnyt elokuvan vain kerran. Tuotanto on Netflixin ja ovat ottaneet tässä jonkinlaisen riskin rahoittamalla esikoisohjaaja Houda Benyaminan teoksen tuntemattomilla näyttelijöillä. Ja sepä on todella kannattanut. Kahden nuoren lähiössä asuvan tytön elämää seurataan heidän rikastumishaaveensa kautta. Ja mikäpä olisi nopeampi tie rikastumiseen kuin huumeiden myyminen? Elokuvan rytmi on lähes täydellinen ja näyttelijät onnistuvat yksinkertaisesti loistavasti. Elokuva löytyy Netflixistä.

25. Seitsemän

Klassikko. Näin tämän vähän liian nuorena, joten luonnollisesti se teki syvän vaikutuksen. Värimaailman edesauttama synkkä tunnelma ja etsivien keskinäinen suhde on elokuvan suola. Tämän kai kaikki ovatkin jo nähneet, joten tiedätte kyllä.

24. Leon

Suloisen kauhea elokuva hieman yksinkertaisen oloisen palkkatappajan ja hänen vastentahtoisesti pelastamansa tytön ystävyydestä. Elokuvassa on niin väkivaltaa kuin huonekasvin hoivausta.

23. Waltz with Bashir

Ari Folmanin elokuva on dokumentti epävarmoista muistikuvista. Siinä haastatellaan vuoden 1982 Libanonin sodan veteraaneja, siis heitä jotka kokivat saman sodan kuin Ari Folman. Ohjaajan omat muistikuvat ovat hataria ja elokuva onkin kokoelma outoa tunnelmaa, outoja kuvia. Se välittää samalla pääasiat sodan kulusta ja sodan absurdiuden ja vaikutuksen sotilaiden mieleen. Elokuva on animaatio, mutta surrealistisuudesta huolimatta todentuntuinen.

22. Thelma & Louise

En oikeastaan ole katsonut tätä varmaankaan viiteentoista vuoteen. Oletan kuitenkin, että se toimisi edelleen, sillä elokuvan rytmi on muistaakseni onnistunut. Lisäksi mieleeni ei tulee onnistuneempaa loppua. Sellaista, joka saa samaan aikaan itkemään, nauramaan ja huutamaan ”Hah, siinä teille!”.

21. Pan’s Labyrinth

Fantasia yhdistyy sotaan myös tässä elokuvassa. Pikkutyttö yrittää toteuttaa keijun hänelle antamia ohjeita pelastaakseen pikkuveljensä ja päästäkseen pois kamalasta elämästä pahan isäpuolen luota. Sydäntäsärkevä elokuva siitä, miten voimaton niin lapsi kuin aikuinenkin voi olla väkivallan edessä.