keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Hilary Mantelin novellista Rytmihäiriö


Aloitin tämän Margaret Thatcherin salamurha -novellikokoelman lukemisen etsimällä sisällysluettelosta mahdollisimman lyhyen novellin. Luin sen aamukahvin kanssa ennen töihin lähtöä ja valinta osoittautui erinomaiseksi. Rytmihäiriö maalailee kiinnostavan kuvan avioliitosta tai ehkä aviomiehestä tai vaimosta tai ehkä naapurista. Noin kahdeksassa sivussa Mantel ehtii kuvailla kiihkeän kohtauksen kautta kaikkien kolmen henkilöhahmon niin, että tarina tuntuu uskottavalta. Heti alussa kerrotaan, että avioliitto tulee sinä päivänä päättymään. Lyhyeen hetkeen mahtuva tarina onnistuu silti yllättämään.

Rytmihäiriö on niitä lyhykäisiä novelleja, jotka lähentelevät täydellisyyttä. Peukutettavaa novellihaasteeseen siis riittäisi, mutta päädyn tämän kohdalla kuitenkin osoittamaan novellin näkökulmaa. Viittaan novellin loppuun, joka avaa aivan uuden näkökulman henkilöhahmoihin ja heidän suhteisiinsa. Tämä vasta lopussa avautuva näkökulma ei selitä kaikkea aiemmin tapahtunutta tai tiivistä novellia yhteen lauseeseen. Se vain yhtäkkiä avaa koko tarinan uusille mahdollisille näkökulmille. Ja antaa lukijalle luvan katsoa tapahtumia uudelleen, nyt tragikoomisessa valossa.


2 kommenttia:

  1. Mantel onkin mitä mainiointa aamukahviseuraa ja nämä novellit parhaimmillaan annospaloina. Kirjailijan aihekirjo on sen verran kukkea, ettei lukiessa tiedä itkeä vai nauraa... Tummanpuhuvaa huumoria ja tekstien särmää omaleimasuudella ryyditettynä.

    Mantel herättää minussa lukijana suurta vastakaikua ja ihailua! Kaisa Siveniukselta upea suomennos. Oivia aamukahvihetkiä Sinulle jatkossakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan kyllä kovasti seuraavia novellein paranneltuja aamukahveja Mantelin seurassa. Jo hänen Cromwellinssa teki pysyväisen vaikutuksen kirjailijan taidoista! Kiitos :)

      Poista