10. City of
God
Tarina Rio de Janeiron väkivaltaisista slummeista. Buscapé
saa käsiinsä kameran ja päätyy kuvaamaan huumejengejä niihin liittymisen
sijaan. Slummissa ei kuitenkaan voi pysytellä
puolueettomana. Hieno kuvaus
köyhyydestä, väkivallasta ja nuoruudesta niiden keskellä.
9. Lihan
värinä
Lihan värinä tutustutti
minut Almodovariin, ja jo sen vuoksi se ansaitsee paikan listalla. Tarina
pakkomielteisesti ihastuneesta nuorukaisesta on melkoisen häiritsevä. Elokuva
on kuitenkin sensuelli ja erikoinen rakkaustarina, jonka rytmitys onnistuu
vangitsemaan katsojan.
8. Nimeni on Joe
Myös tämä Ken Loachin hieno tarina kertoo rakkaudesta.
Oikeastaan se kertoo välittämisestä: sosiaalityöntekijä välittää asiakkaistaan,
Joe välittää kavereistaan, Sarah välittää Joesta. Tässäkin ollaan työttömyyden
ja alkoholismin vaivaamassa slummissa, tällä kertaa Iso-Britanniassa.
7. Trainspotting
Tässä elokuvassa on upea rytmi, jota hieno musiikki
korostaa. Tarinan skotlantilaiset narkkarinuoret ovat persoonallisesti
kuvattuja ja onhan tämä nyt vähän tällainen sukupolvielokuva.
6. Jackie Brown
Tässä lempielokuvani Tarantinon tekeleiden joukossa. Kuten
edellä mainitussa Trainspottingissa, tässä on todella hieno rytmi. Jännite ei
hellitä kertaakaan, vaikka elokuva onkin hidas ja nautiskelee rauhassa motown-tunnelmista.
Pam Grier on vaikuttava ja tarina poliisin ja asekauppiaan väliin joutuvasta
lentoemännästä suorastaan voimauttava.
5. Winter’s Bone
Jennifer Lawrence tekee vahvan suorituksen perähikiän
asukkina, joka joutuu tukalaan tilanteeseen. Isä katoaa ja perhe on menettää
talonsa takuurahojen erääntyessä. Nuori tyttö yrittää pärjätä sairaan äidin ja
kahden nuoren sisaruksen kanssa. Hänellä ei ole muuta vaihtoa kuin löytää isänsä,
mitä ikinä se vaatiikin.
4. Animal Kingdom
Australialainen elokuva kertoo pojasta, joka äidin kuoltua
yliannostukseen joutuu tämän rikollisten sukulaisten armoille. Joshua päätyy
tasapainottelemaan sukuun kuulumisen ja yhteiskunnan vaatimusten välillä. Tässä
elokuvassa on kohtauksia, joita on vaikea katsoa. Perheen (Joshuan enojen ja
isoäidin) keskinäiset välit on kuvattu hienovireisesti. Samoin pienen roolin
etsivänä tekevä Guy Pearce onnistuu kiteyttämään jotakin olennaista siitä,
kuinka ystävällisyydelle ei tässä maailmassa ole tilaa. Upea rikoselokuva on
tämä.
3. Profeetta
Rikosmaailmassa liikutaan myös tässä ranskalaisessa
elokuvassa. Nuori Malik joutuu ranskalaiseen vankilaan. Hänet pakotetaan
työskentelemään italialaisille mafiosoille. Hiljaisessa Malikissa on kuitenkin
paljon enemmän kuin päälle päin näkyy, eikä ole selvää kenelle hän on lojaali.
Hieno kasvukertomus ja onhan tämä kiinnostava myös vankilaelämän ja sen
valtasuhteiden kuvauksena. Jälleen viittaisin rytmitykseen, joka tässä on
ajoittaisesta hitaudestaan huolimatta todella toimiva.
2. Viisi vuodenaikaa
Tämä elokuva on meditaatio. Järven keskellä kelluvassa
asunnossaan asuva erakko kasvattaa poikaa, joka aikanaan lähtee maailmaan ja
joutuu palaamaan sieltä häntä koipien välissä. Kuolemaa, rakkautta, elämää ja
hiljaisuutta. On vaikea kertoa mistä tämä kertoo. Siinä on levollisuutta,
vääryyttä ja satunnaisuutta, rakkautta ja katumusta. Järvi on ja pysyy ja
portti järven keskelle vievälle veneelle aukenee pienelle ihmiselle, joka ei
ole ollenkaan niin ikuinen kuin kuvittelee olevansa.
1. Kaikki äidistäni
Toinen listalle päätynyt Almodovar on tämä Kaikki äidistäni, jonka olen katsonut
niin monesti, että osaan sen ulkoa. Rakastan sitä maailmaa, johon poikansa
menettänyt Manuela Barcelonassa palaa. Se on sekoitus nunnia ja
transvestiitteja, ja siinä suhtaudutaan suurella lempeällä sydämellä niin
ahdasmielisyyteen kuin dramaattiseen näyttelijäsuuruuteenkin. Kaikki äidistäni on lohdullinen, kaunis
ja itkettävän hieno.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti