 |
| Kuvan rehu ei liity haasteeseen. |
Mummo matkalla –blogin Takkutukka haastoi kertomaan myös niistä kirjoista, joista ei
pidä. Unpopular bookish opinions –haaste on kiertänyt ahkerasti blogeissa ja
muutkin ovat tuntuneet kokevan sen kysymykset vaikeiksi. Kaikkiin kysymyksiin
löytyi kuitenkin lopulta jonkunlainen vastaus. Kiitos Takkutukalle
mielenkiintoisesta haasteesta!
Haasteen
säännöt ovat seuraavat:
1. Linkitä haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkitä heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkitä heille postauksesi, jotta he tietävät mikä on
1. Linkitä haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkitä heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkitä heille postauksesi, jotta he tietävät mikä on
homman nimi.
1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut
pitävät, mutta sinä et?
Olen vähän nirso kotimaisen kirjallisuuden suhteen. Esimerkiksi kotimaiset dekkarit, vaikkapa Leena Lehtolainen, ei oikein iske. En kuitenkaan usko, että niistä kaikki muutkaan pitävät.
2. Kirja tai kirjasarja, josta sinä pidät, mutta kukaan muu ei pidä?
Huomaan joskus vajoavani sellaiseen nostalgian tilaan, jossa haluan lukea lapsuuden ja nuoruuden suosikkikirjoja. En usko, että monikaan enää aikuisena erityisemmin pitää Susikoira Roista, Musta orista tai Thowra, hopeaharjasta. Sisseistä ja isosta vihasta kertovat 1900-luvun alkupuolen poikakirjat eivät sentään taitaisi enää kelvata yksipuolisine historiakäsityksineen ja yltiöisänmaallisuuksineen.
3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut?
Lainaan tylsästi vastauksen Taikakirjaimet-blogista ja päädyn Humisevaan harjuun. Olisivat vaan Catherine ja Heathcliff kantaneet hurjan rakkautensa seuraukset loppuun saakka. Vaikka niinhän he toki lopulta tekivätkin.
Olen vähän nirso kotimaisen kirjallisuuden suhteen. Esimerkiksi kotimaiset dekkarit, vaikkapa Leena Lehtolainen, ei oikein iske. En kuitenkaan usko, että niistä kaikki muutkaan pitävät.
2. Kirja tai kirjasarja, josta sinä pidät, mutta kukaan muu ei pidä?
Huomaan joskus vajoavani sellaiseen nostalgian tilaan, jossa haluan lukea lapsuuden ja nuoruuden suosikkikirjoja. En usko, että monikaan enää aikuisena erityisemmin pitää Susikoira Roista, Musta orista tai Thowra, hopeaharjasta. Sisseistä ja isosta vihasta kertovat 1900-luvun alkupuolen poikakirjat eivät sentään taitaisi enää kelvata yksipuolisine historiakäsityksineen ja yltiöisänmaallisuuksineen.
3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut?
Lainaan tylsästi vastauksen Taikakirjaimet-blogista ja päädyn Humisevaan harjuun. Olisivat vaan Catherine ja Heathcliff kantaneet hurjan rakkautensa seuraukset loppuun saakka. Vaikka niinhän he toki lopulta tekivätkin.
4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty:
Lukisin mielelläni kauhukirjallisuutta, sillä pidän esimerkiksi Stephen Kingistä ja toisaalta kauhukirjallisuudessa usein käytetyistä fantasiaelementeistä. En kuitenkaan pysty lukemaan genreä, sillä minua tarinat saattavat todella pelottaa. Erehdyin kerran lukemaan jonkun Anne Ricen kirjan ja se palaa ajoittain mieleen vielä vuosia myöhemmin. Samoin muistan valitettavasti jokaisen katsomani kauhuelokuvan.
5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo,
josta et pidä?
Tekisi mieleni vastata, etten pidä juurikaan Frodosta. Luin TSH:n kuitenkin kauan sitten, enkä ole enää ihan varma, onko tämä mielipiteeni elokuvien vai kirjan hahmosta.
Tekisi mieleni vastata, etten pidä juurikaan Frodosta. Luin TSH:n kuitenkin kauan sitten, enkä ole enää ihan varma, onko tämä mielipiteeni elokuvien vai kirjan hahmosta.
6. Kirjailija, josta monet pitävät, mutta sinä et?
Tässä kohden on tehtävä tunnustus. Olen koettanut lukea muutamaa John Irvingiä, mutta yhtäkään en ole jaksanut loppuun. Ehkä olisi aika taas yrittää. Herran teokset ovat niin rakastettuja, etten ihan vielä ole valmis luovuttamaan.
7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa?
Laila Hirvisaari ei kiehdo lainkaan. Olen jostakin kehitellyt sellaisen ennakkoluulon, että pitäisin hänen kirjojaan tylsinä. Tässäkin kohtaa taitaisi olla itsensä haastamisen paikka, sillä en muista koskaan lukeneeni yhtään teosta.
8. Kirja joka on huonompi kuin siitä tehty
elokuva?
Tyhjää lyö. Ainoa mieleen tuleva pari on Dan Brownin Da Vinci Code. Elokuva oli parempi, vaikkei sekään erityisen hyvä ollut.
Tyhjää lyö. Ainoa mieleen tuleva pari on Dan Brownin Da Vinci Code. Elokuva oli parempi, vaikkei sekään erityisen hyvä ollut.
Haaste on saattanut jo haastettavat löytääkin, mutta pikakatsauksella ainakaan seuraavissa blogeissa ei vielä näkynyt vastauksia:
Voi kiitos :) Yritän tarttua haasteeseen jossain vaiheessa.
VastaaPoistaTuo nostalgiatila on jännä ja tuttu juttu, jokin aika sitten palasin inkkarimaailmaan "Viimeisen mohikaanin" uusintapainoksen myötä:)Eikä ollut ajan hammas latistanut. Aikamatkailu on mukavaa & sallittua!
VastaaPoistaAi minä luulin, että Lehtolainen on tosi suosittu. Katsoin tv-sarjan ihan vain Minna Haapojan vuoksi. Muutaman kirjan olen lukenut ja yhdestä postannut.
VastaaPoistaMinulla on onneksi niin mainio työ, että voin palata lapsuuden ja nuoruuden kirjoihin milloin vain. Suosittelen sinullekin, että ei tarvitse ujostella siitä vain lukemaan.
Laila Hirvisaaret/Hietamiehet törröttivät äitini kirjahyllyssä ja muutaman olen lukenut ja ne jäivät sitten minulle, kun äiti kuoli. Onneksi löytyi ihana mummi, joka huoli koko kirjasarjan ja hänen ystävättäretkin ovat lukeneet kirjoja.
Olen opetellut lukemaan suomalaista kirjallisuutta ja löytänyt suorastaan uskomattomia helmiä viime vuosina. Ennen luin vain ulkomaisia kirjoja.
Lehtolainen taitaa tosiaan olla erittäin suosittu! Ja onneksi minäkin olen vähän petrannut kotimaisen kirjallisuuden suhteen, sillä kyllähän siellä niitä kolahteleviakin teoksia löytyy.
VastaaPoistaOmassa hyllyssäni on isoisän peruja oleva 36-osainen Dumas-sarja (varmaan joku kirjakerhopainos). Se on tullut luettuakin, mutta niiden takana piilottelevia Jack Londoneita ei ole. Jollekin ne olisivat varmasti niitä nostalgiakirjoja!