Viikko sitten pistäydyin Turussa kirjamessuilla. Kuvia ei reissusta tallentunut. Mukaan tarttui kuitenkin muutama kirja ja hyvä mieli. Saundersin novellikokoelma löytyi muuten Sokokselta 70 prosentin alennuksesta bussin lähtöä odotellessa. Aika tuuri!
Kirjamessuilla kävin kuuntelemassa Sammakon vasta julkaistuja runoilijoita (Susinukke Kosolan kirjoihin voisi ainakin tutustua). Kuuntelin hetken suu auki, kun Metsän salainen elämä -teoksen kirjoittajat kertoivat limaöliöstä, joka pääsee vaikka suodatinpaperin läpi jakaantumalla pieniin palloihin ja sulautumalla esteen jälkeen taas yhteen. M.A.Numminen muisteli, kuinka päätyi jazzin pariin ja toisaalla intoiltiin tulevasta Worldconista.
Kun messuhälinä alkoi väsyttää, suuntasin takaisin keskustaan ja kahville joenvarren Café Artiin. Sieltä oli lyhyt matka Aboa Vetukselle, jossa Reima Nevalaisen luurankomaisia hahmoja olisi voinut jäädä katselemaan ties kuinka pitkään (jäinkin). Kellarissa taas pääsi koskettamaan keskiajalla rakennettuja, museon alla esiin kaivettuja, kiviseiniä.
Hieman harmittaa, etten ottanut kuvaa punaisina loistavista puista tai Aurajoen pinnassa kimmeltävästä auringosta. Lainkaan ei harmita se, että tein syksyisen kirjamessuretken Turkuun. Onneksi Helsingin messutkin lähestyvät, joskaan niihin ei saa pääkaupunkiseudulla asuvana liitettyä samanlaista reissutunnelmaa.
Hienot kirjat löysit. Erityisesti Byatt on suosikkini.
VastaaPoistaLuin Lasten kirjaa joskus pitkään ja pidin siitä kovasti. Enpä kuitenkaan saanut loppuun ennen kuin kirja piti jo palauttaa. Jospa tämän, vähän vähemmän järkälemäisen teoksen, saisi loppuunkin luettua. Ja tietysti Lasten kirjaan pitää joskus palata. Ehkä se löytyy Helsingin kirjamessujen divaripöydistä!
PoistaSaundersin novellit ovat kaikessa kaameudessaan, koomisuudessaan ja pidäkkeettömyydessään ihastuttavia ja kutittavat huumorintajua. Kirjailijalla on mieletön kyky suvereenisti kirjoittaa moninaisia tyylejä vaihdellen sekä halliten ja tuottaa niin räyheää ja säälimätöntä, suomut silmiltä nyhtävää ja hervottoman tarkkanäköistä tekstiä, jottei saata kuin äimistellen kohottaa kulmakarvojaan. Markku Päkkilä on suoriutunut sana- ja tyyliruletin kääntämisestä varsin ansiokkaasti. Odotan mielenkiinnolla postausta lukukokemuksestasi:)
VastaaPoistaOlen yhden näistä novelleista lukenut aiemmin ja se kyllä vakuutti. Minä siis odotan myös mielenkiinnolla lukukokemusta :)
PoistaSorry, kommentin ajatus katkesi välikeskusteluun jarrupolkimen vaijeriprobleeman ratkaisemisesta (Amigon auton opetuskuntoon saattaminen). Joten, heti alkuun piti toteamani: että olipas Sinulla rateva ja antoisa Turkusen-reissu! Nuo limatyypit edustanevat survivivalismin huippua, luonto on ihmeellisen monimuotoinen. Kiitos päivän jyvästä:)
VastaaPoistaHuh, tuollainen mysteeri vaatii juu varmasti kaiken huomion... :D
PoistaSulla ollut huippu reissu, ja hyviä löytöjä=)
VastaaPoistaOnnibus on kyllä huippu, kun kuljettelee halvalla päiväksi vaikka ja minne :)
Poista