keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Mary Wollstonecraft: Naisten oikeuksien puolustus



Murehdin sitä, että naisia halvennetaan jatkuvasti osoittamalla heille yhdentekevää huomiota. Miehet uskovat, että on ritarillista tehdä niin, vaikka he itseasiassa loukkaavat samalla naisia ja tukevat omaa ylemmyyttään.

Wollstonecraft kirjoitti tämän yhteiskunnallisen pamflettinsa vuonna 1792, Ranskan vallankumouksen ja rationalismin aikakaudella. Hän tarkasteli keski- ja yläluokkaisten naisten asemaa, mutta hänen näkökulmansa oli ennemmin yhteiskunnallinen kuin ainoastaan naisten oikeuksia koskeva. Teos argumentoi erityisesti sen puolesta, kuinka tasa-arvoinen koulutus tekisi naisista luontaista järkevyyttään toteuttavia parempia kansalaisia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on tässä teoksessa samanlainen ongelma kuin yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Teos rakentuu mielenkiintoisesti. Heti alusta saakka tehdään näennäistä myönnytystä toistelemalla sitä, kuinka mies on biologisesti vahvempi. Moneen otteeseen Wollstonecraft toteaa, että tokihan hänkin tyytyisi asiaintilaan, mikäli voitaisiin todella osoittaa naisten olevan myös henkisesti miestä alempia olentoja. Tämähän ei kuitenkaan onnistu ellei yhteiskunnallisia oloja muuteta niin, että molemmilla sukupuolilla on tosiasiassa samat mahdollisuudet kehittää itseään.

Naisten oikeuksien puolustuksessa painotetaan koulutuksen merkitystä. Mikäli naiset opetetaan vain tottelemaan eikä heille tarjota muuta elämänsisältöä kuin käyttäytymissäännöt ja koristautuminen miehiä varten, he jäävät lapsiksi. Tällöin heistä ei myöskään voi tulla hyviä vaimoja ja äitejä. Teos sisältääkin monia aikaansa kuuluvia ajatusmalleja, jotka nyt tuntuvat onneksi auttamattoman vanhentuneilta. Wollstonecraftille tärkeitä elämää ohjaavia tekijöitä ovat myös säädyllisyys ja Jumalan seuraaminen.

Wollstonecraft käy lennokkaan raivoisasti aikansa suuria ajattelijoita vastaan. Erityisen ankarasti hän erittelee Rousseaun tekstejä ja osoittaa niiden typeryydet ja sisäiset ristiriitaisuudet. Muita kirjoittajia kommentoiva luku on teoksen parasta antia myös siksi, että sen kieli on riemastuttavan kärkästä ja suorasanaista. Ehkä suomennoksen onnistuneesta nykyaikaistamisesta kertoo se, että Wollstonecraftin käyttämät sanankäänteet purkavat myös lukijan höyryjä.

Jos naisten sallittaisiin milloinkaan kulkea ilman talutusnuoria, miksi heidät pitäisi imarrella hyveellisiksi keinotekoisella maanittelulla ja sukupuoleen liittyvillä kohteliaisuuksilla? Puhukaa heille totuuden selkeää kieltä ja jättäkää sikseen alentavan hellittelyn kehtolaulun säkeet! Naisia pitäisi opettaa kunnioittamaan itseään rationaalisina olentoina, eikä johtaa heitä kiihottamaan valjuja mieliään keinotekoiseen intohimoon. Kun kuulen tämän saarnaajan kiekuvan mekoista ja neuletöistä, se saa sappeni kiehumaan.

Koulutuksen lisäksi Wollstonecraft puuttuu myös siihen, kuinka tyttöjen ei sallita lapsinakaan liikkua luontaisesti. He istuvat päivät sisällä tuhoamassa ruoansulatustaan. Naisten ei sallita ylläpitää ruumiinvoimiaan. Suomentaja katsoo esipuheessaan, että kirjoittaja itse joutui tämän ongelman uhriksi. Hän kuoli 38-vuotiaana synnytyksen heikentämänä.

Miehillä on paremmat ruumiinvoimat kuin naisilla, mutta jos kukaan ei ylläpitäisi virheellisiä 
kauneuskäsityksiä, naiset voisivat saavuttaa riittävästi riuskuutta, jotta heidän olisi mahdollista ansaita oma elantonsa. Se on itsenäisyyden todellinen merkki.

Nykyisin Wollstonecraft taidetaan mainita aina feministisen ajattelun historiaa laadittaessa. Vaikka tämä teos on aikansa tuote, tarjoaa se edelleen runsain määrin ajateltavaa. Filosofisesti ja yhteiskunnallisesti kunnianhimoisena teoksena tätä voi suositella lämpimästi. Lisäksi se on kirjoitettu erittäin hyvin.


”Jos naisia sivistetään miesten tavoin”, toteaa Rousseau, ”he muistuttavat enemmän ja enemmän omaa sukupuoltamme ja sitä vähemmän heillä on valtaa meihin.” Tämä on juuri se ilmiö, jonka ytimeen haluan päästä. En halua, että naisilla on valtaa miehiin, vaan että heillä on valtaa itseensä.

Osallistun tällä postauksella, näin Naistenpäivänkin kunniaksi, Feministiseen lukuhaasteeseen. Lisätietoja täältä.

Mary Wollstonecraft: Naisten oikeuksien puolustus (Savukeidas 2011, alkuperäinen ilmestymisvuosi 1792)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti