tag:blogger.com,1999:blog-37682818647217784842024-03-14T09:55:04.580+02:00Rinkka ja nojatuoliBlogissa matkaillaan kirjoissa ja ajoittain myös ulkomaailmassa.Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.comBlogger160125tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-56679387984620823972018-07-16T21:48:00.000+03:002018-07-16T21:48:04.876+03:00Hay ja kirjakauppojen lumo<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Suuntasin tämän kesän lomamatkani jälleen Walesin Hay-On-Wyehin ja siellä pidettäville kirjallisuusfestivaaleille. Kiireistä Hayn festivaalikävijää odottaa kuitenkin valtaisa ongelma. Varsinaisella
tapahtumapaikalla on kyllä suuri kirjakauppa, jonka valikoimasta löytyvät kaikki
festivaalilla esiintyvät kirjailijat. Lisäksi siellä on Oxfamin viimeisiin
festivaalipäiviin saakka täydentyvä käytettyjen kirjojen kauppa. Toisaalta Hayn
kauniissa keskustassa odottaisivat monet pienet ja suloiset kirjakaupat. Niiden
hyllyjä voisi helposti tutkia tuntikausia ja niiden tarjonnalla täyttäisi
helposti rinkan ja neljännenkin. Eräs matkalla tapaamani pariskunta kertoikin,
että heidän festivaalinsa on vuosien saatossa painottunut yhä enemmän itse
kylään. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-VVjQBDfFp48/W0znGgSrhFI/AAAAAAAAAtk/wz06UcUVjF8RNoCUWgxcAkPWk6t1vYziACLcBGAs/s1600/hay%2Bdivarit%2B1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-VVjQBDfFp48/W0znGgSrhFI/AAAAAAAAAtk/wz06UcUVjF8RNoCUWgxcAkPWk6t1vYziACLcBGAs/s320/hay%2Bdivarit%2B1.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-hd02015IoPM/W0znGUVHcoI/AAAAAAAAAtg/x_QX2qVia-IuKi-PhO11-7ZmEvpTmpkRACLcBGAs/s1600/hay%2Bdivarit%2B2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-hd02015IoPM/W0znGUVHcoI/AAAAAAAAAtg/x_QX2qVia-IuKi-PhO11-7ZmEvpTmpkRACLcBGAs/s320/hay%2Bdivarit%2B2.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12.6667px;">Hayn vasta-alkajana vietin kuitenkin itse jälleen suurimman osan ajasta festivaalialueen teltoissa. Niiden viehätysvoima ei vaan vedä vertoja kauniille kylälle ja sen vuoksi juoksin muutaman kirjakaupan ihastellen läpi matkalla leirintäalueelta festivaaleille. Yllä olevat kuvat ovat Addyman Books-nimisestä kirjakaupasta. Sokkeloisesta kaupasta löytyy niin jo luettuja kuin uusiakin teoksia. Sen erikoisuutena ovat teemoitetut huoneet. Niitä löytyy ainakin walesilaiselle tarustolle ja tutkimusmatkailulle. Kaupassa on myös tunnelmallinen huone kirjaan – ja nojatuoliin – uppoamista varten. Ehdin käväistä myös loputtomien kirjahyllyjen The Limitedissä sekä pelkästään runoihin keskittyvässä The Poetry Bookshopissa. Sieltä löytämäni teoksen myyjä kääri ruskeaan paperiin. En ole vieläkään raaskinut avata pakettia. Edelleen on käymättä esimerkiksi mainiosti nimetty Murder and Mayhem. Se keskittyy tietysti dekkareihin. Onpahan ensi vuodelle odotettavaa. Ehkä sillä kertaa keskitän omankin vierailuni pikemmin kylään kuin festivaalitelttoihin.</span><o:p style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12.6667px;"></o:p><br />
<div>
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12.6667px;"><br /></span></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-87575471896010055142018-06-27T22:41:00.004+03:002018-06-27T22:41:51.512+03:00Novellihaaste osa 2<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;"><a href="https://nipvet.blogspot.com/2017/06/novellihaaste-2.html">Toinen novellihaaste</a>
sujui yhtä takkuisasti kuin mennyt blogikevät muutenkin. Muutenkin hiljaisemman
bloggailukauden aikana kirjoitin vain kahdesta kokoelmasta. <i>Enkä lukenut
niitäkään kokonaan. </i>Tällä kertaa novellihaasteen lopputulos lasketaankin
novelleissa (yhteensä kahdeksan (8) kappaletta). Blogiin päätyi haasteaikana
kahden kirjailijan novelleja. Kirjoittamatta on vielä kolmannen tekijän, Julyn, novelleista. Lukemani novellit ovat:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-tc0i5DI4LGw/WzPnuawiyxI/AAAAAAAAAtU/JxO1M_9EYbAvFbed9LyyLhmglUmmDsgRQCEwYBhgL/s1600/IMG_20171213_212417.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-tc0i5DI4LGw/WzPnuawiyxI/AAAAAAAAAtU/JxO1M_9EYbAvFbed9LyyLhmglUmmDsgRQCEwYBhgL/s200/IMG_20171213_212417.jpg" width="150" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;">Hilary Mantel<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Terminus</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Mistä tunnen teidät?<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Rytmihäiriö</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;">kokoelmasta Margaret
Thatcherin salamurha</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">George Saunders<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Sorretun
Maryn kovan onnen terrorikampanja<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Isabelle</span></i><span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-style: italic;">kokoelmasta<i> Sotapuiston perikato<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><o:p><br /></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-uMr3HGwxVfo/WzPnxxvXHAI/AAAAAAAAAtY/GJT6XJszUzAiGbMHJ0uU9JrcgXDxafbvwCEwYBhgL/s1600/IMG_20180527_102935_resized_20180527_125612604.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-uMr3HGwxVfo/WzPnxxvXHAI/AAAAAAAAAtY/GJT6XJszUzAiGbMHJ0uU9JrcgXDxafbvwCEwYBhgL/s200/IMG_20180527_102935_resized_20180527_125612604.jpg" width="150" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Miranda July<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Yhteinen
piha<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Uimakoulu<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Majesteetti<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">kokoelmasta <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Uimakoulu<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;">Mantelin ja Saundersin novelleihin liittyvät kirjoitukset ovat<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.com/2017/12/hilary-mantelin-novellista-rytmihairio.html"> täällä</a>, <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.com/2017/12/hilary-mantelin-novelleja.html">täällä</a> ja <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.com/2017/12/george-saundersin-novelleja.html">täällä</a>.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Peukuttamiseen ehdin tutustua hieman. Peukuttelin
hahmoa, näkökulmaa ja teemaa. Tällaisen erityisen kehumisaiheen etsintä antoi
hauskan kehikon novelleista kirjoittamiseen. Nautin tämänkin haasteen aikana novelleista kovasti ja aion ne pitää lukemistossa. Takkuisempien lukujaksojen aikana novellit ovat pelastus. Haasteeseen osallistuneiden koonteja olen lukenut suurella mielenkiinnolla. Erityisen monta kiinnostavaa kotimaista kokoelmaa on löytänyt tiensä lukulistalle. Kiitos Nipvetille haasteen
järjestämisestä!<o:p></o:p></span></div>
<br />Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-68103447838203639112018-06-16T13:59:00.004+03:002018-06-16T13:59:50.256+03:00Mari Manninen: Yhden lapsen kansa<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-tbHrm-2mnj4/WyTs9YtHNpI/AAAAAAAAAs8/jPAQSWXL8V49c69JPosNhOpb7pCs3OgEQCLcBGAs/s1600/IMG_20180527_102956_resized_20180527_125610801.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-tbHrm-2mnj4/WyTs9YtHNpI/AAAAAAAAAs8/jPAQSWXL8V49c69JPosNhOpb7pCs3OgEQCLcBGAs/s320/IMG_20180527_102956_resized_20180527_125610801.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Myönnän, että Kiinan yhden lapsen politiikka on minulle lähinnä
kliseinen ajatus. Se on yksi kapea näkökulma, jonka kautta Kiina
näyttäytyy julmana diktatuurina, biopoliittisena painajaisena. Mari Manninen
onnistuu kirjassaan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Yhden lapsen kansa</i>
pakottamaan minut repimään kliseeni kappaleiksi. Yhden lapsen politiikka ei
tämän kirjan lukemisen jälkeen näyttäydy enää vain kauhukuvamaisena
naispuolisten sikiöiden abortoimisena. Tämän kuvan tilalla on nyt monta
näkökulmaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhden lapsen politiikka muuttui vasta vuonna 2016 kahden
lapsen politiikaksi. Yhteensä tämä kokeilu kesti 35 vuoden ajan ja piti
sisällään niin raakaa väestön hallintaa kuin myös rikastuvan väestön luontevaa
siirtymistä pienemmän perheen ihanteeseen. Manninen on toimittaja ja hän kaivaa
lehtijuttumaisesti esiin monta erilaista tarinaa siitä, kuinka yhden lapsen
politiikka on vaikuttanut kiinalaisiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ensimmäinen hyvä ravistelu on näyttää, kuinka kiinalaiset
ovat toimineet rajoittavassa ilmapiirissä. Toisaalla on ollut aivan mahdollista
hankkia useampia lapsia maksamalla sakkoja. Toisaalla ensimmäisen lapsen
jälkeen tulevat ovat kyllä saaneet syntyä, mutta eivät ole saaneet
asuinpaikkatodistusta. Ilman sitä taas on vaikea päästä kouluun tai töihin. Tai
naimisiin. Eri paikkakuntien viranomaiset ovat toimineet eri tavoin. Siinä
missä yhdellä paikkakunnalla on pakkosterilisoitu kokonaisia kylällisiä naisia,
on toisaalla ollut neuvotteluvaraa. Yhden lapsen politiikan aikana on myös
ollut vapaampia ja tiukempia jaksoja. Jos paikallisille viranomaisille on
valtion taholta asetettu tiukkoja syntyvyystavoitteita, on heidän ollut
turvauduttava kovempiin keinoihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Silti ihmiset ovat kokeneet politiikan monitahoisena asiana.
Kirjassa toistuu ajatus siitä, kuinka Kiinassa on liikaa ihmisiä ja kuinka
paljon heitä ilman yhden lapsen politiikkaa olisikaan. Kiinnostavaa on myös se,
kuinka Manninen kertoo perhesuunnittelun ja aborttien olevan aivan tavallinen
keskustelun aihe. Abortti on arkipäivää, kun raskauden myötä joutuu miettimään
esimerkiksi sitä riittävätkö rahat toisen lapsen aiheuttamiin sakkomaksuihin
tai työpaikan menettämiseen. Jokainen joutuu sopeutumaan oman yhteiskuntansa tapaan
järjestää asiat ja kiinalaisille tietoinen perhesuunnittelu on aivan
tavanomaista. Manninen myös kertoo, että suvun perinteisesti suuri merkitys
näkyy myös siinä, kuinka perhesuunnittelu ei ole vain pariskuntien, vaan koko
suvun asia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisaalta kirjassa kerrotaan monia karuja tarinoita. On
lapsia, jotka eivät ole virallisesti olemassa ja niitä, jotka hylätään torin
laitaan siinä toivossa, että joku lapseton pariskunta heidät sieltä löytää. On
syntymättömiä lapsia, jotka on pakkoabortoitu viranomaisten toivosta tai myös
siitä syystä, että halutaan poikalapsi. On perheettömiä, hylättyjä lapsia ja
liikaa poikalapsia. On niitä, jotka lähtevät etsimään halpamorsiamia
Vietnamista. Yhden lapsen politiikan seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti
todella kiinnostavia. Toisaalta tytöt pääsevät ainoina lapsina opiskelemaan.
Toisaalta yhden ainoan lapsen niskaan kaatuu suuri vastuu, kun hänen katsotaan
olevan vastuussa vähintäänkin omien ikääntyvien vanhempiensa hoidosta. Paine
menestyä on suuri. Ainoaa lasta saatetaan paapoa, mutta tämä joutuu kyllä
maksamaan saamansa huomion takaisin menestymällä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Yhden lapsen kansa </i>on
täynnä kiinnostavia tarinoita. Haastateltavat pääsevät kertomaan tarinansa,
vaikka Manninen tekeekin samalla huomioita heidän kertomukseensa mahdollisesti
vaikuttavista motiiveista ja yhteiskunnallisista rakenteista. Nautin kirjasta suuresti
yksipuolisen mielikuvani murentuessa palasiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan tämän tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan
kohtaan 45. Palkittu tietokirja. Kirja jäi myös ainoaksi lukemakseni tietokirjaksi koko <a href="http://klassikkojenlumoissa.blogspot.com/2017/11/lukuhaasteet-2018-tietokirjahaaste-ja.html">Klassikoiden lumoissa-blogin tietokirjahaasteen</a> aikana eli peräti reilun puolen vuoden aikana. Hyvä herätys tämäkin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mari Manninen: Yhden lapsen kansa (Atena, 2016)</div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-26220996632833977502018-05-27T13:36:00.004+03:002018-05-27T13:36:59.931+03:00Kevätkoonti<br />
<div class="MsoNormal">
Voihan blogisaamattomuus! Tämä kevät on kyllä ollut
pohjanoteeraus tämän blogin useinkin laiskassa postaushistoriassa.
Kirjoittaminen ei ole innostanut, vaikka luettujen kirjojen pinot kasvavat.
Kirjastoon palautuvista ei muista ottaa kuvia ja kohta unohtuu, että niitä
koskaan luki. Niinpä pistän nyt kiireesti kevään järjestykseen. Kohta alkaa se
lyhyt loma, joka uudessa työpaikassa on ehtinyt kertyä, ja lomalta on aina
mukavampi palata edes järjestyksenomaisessa tilassa olevaan kotiin ja blogiin.
Siisteydestä ei kannattane puhua sen enempää. Tässä siis loput siitä kirjakeväästä,
jonka vielä muistan lukeneeni.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><b>Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää</b></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><br /></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><br /></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ujLF7ah5kqM/WwqH9eAC3FI/AAAAAAAAAsU/me59snzf5vo5fSW244dRX8ZPVsvosBKoACLcBGAs/s1600/IMG_20180527_103009_resized_20180527_125609217.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-ujLF7ah5kqM/WwqH9eAC3FI/AAAAAAAAAsU/me59snzf5vo5fSW244dRX8ZPVsvosBKoACLcBGAs/s320/IMG_20180527_103009_resized_20180527_125609217.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
”Aseistariisuvan liikuttava rakkaustarina.” Näin lupaa
takakansi ja kyllähän tarina aukoo kyynelkanavia, jotka omalla kohdallani eivät
tosin juuri kannustusta siihen kaipaa. Elämässään ajelehtiva Louisa päätyy
neliraajahalvautuneen Willin hoitajaksi. Rikas ja menestyvä Will ei välitä
juuri mistään ja levittää omaa pahaa oloaan myös lähellään eläviin. Louisa
onnistuu kuitenkin saamaan tähän yhteyden. Rakkauden lisäksi kyse on kuitenkin
myös Willin elämänhalusta. Voiko Louisa palauttaa sen? Kirja käsittelee isoja
asioita, elämän merkityksellisyyttä, traumoja ja itsemurhaa. Sen asetelma on
kuitenkin aika kulunut (köyhä, tietämätön tyttö ja rikas, kokenut mies), eikä
sen käsittely ole mitenkään yllättävää. Kirjan lukee kuitenkin mielellään, se
on oikein pätevää hellepäivän lukuiloa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Elly Griffiths: Jyrkänteen reunalla</b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-KTIPVh_Ojrg/WwqILepcswI/AAAAAAAAAsY/WycxEqS5OooBFHVzYEjqxF1D4FB-yxk7gCLcBGAs/s1600/IMG_20180527_103034_resized_20180527_125604766.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-KTIPVh_Ojrg/WwqILepcswI/AAAAAAAAAsY/WycxEqS5OooBFHVzYEjqxF1D4FB-yxk7gCLcBGAs/s320/IMG_20180527_103034_resized_20180527_125604766.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Myös Griffithsin dekkari kelpaa hienosti kesäpäivän viettoon.
Sarjan kolmannessa osassa arkeologi Ruth Gallowaylla on tytär ja hän
tasapainoilee rakastamansa työn ja yksinhuoltajalle lankeavien vaatimusten
välillä. Mysteeri kietoutuu tässäkin kirjassa vahvasti petolliseen rannikkoon
ja suolamarskiin nopeasti nousevine vuorovesineen. Eroosion paljastamat
luurangot pakottavat Ruthin setvimään rikoskomisario Nelsonin apuna
menneisyyden rikoksia. Tapahtumia seurataan suurella mielenkiinnolla Sea’s End
Housesta. Se uhmaa vielä aikaa ja seisoo jyrkänteellään meren syödessä pala
palalta sen aikanaan suurta puutarhaan. Lähdin mielelläni uudestaan rannikolle
meren voimaa ihmettelemään. Tässä osassa itsenäisenä ammattinaisena kuvaillun
Ruthin elämä ei pyöri enää ensimmäisen osan tavoin hänen elämänsä miesten
ympärillä. Jotakin ärsyttävää on kuitenkin edelleen siinä, kuinka usein Ruth
pistetään pohtimaan sitä, mitä muut mahtavat hänen kehostaan ajatella.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan tämän kohtaan 26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt. Suolamarski ja meren syömät rantatörmät kiinnostaisivat kyllä kovasti.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola<o:p></o:p></b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Zwu9W8zfYXs/WwqIOEzKODI/AAAAAAAAAsg/iIjjdmkasJkBkP_2mLYa0TfpWuy-ofaEQCEwYBhgL/s1600/IMG_20180527_103026_resized_20180527_125607334.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-Zwu9W8zfYXs/WwqIOEzKODI/AAAAAAAAAsg/iIjjdmkasJkBkP_2mLYa0TfpWuy-ofaEQCEwYBhgL/s320/IMG_20180527_103026_resized_20180527_125607334.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Lukupiirini halusi edellisen kirjan, <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2018/04/joanne-harris-sinisilma.html">Joanne Harrisin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Sinisilmän</i></a>, vastapainoksi jotakin
kevyttä. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Keltaisten sitruunoiden ravintola
</i>todella on sellainen. Siinä Agnes kipuilee, kun hänen uransa näyttää
kaatuvan hyvällä työpaikalla tapahtuneeseen raiskausyritykseen. Tapahtuma ei
myöskään ole ainoa kupru naisen elämässä. Poikaystävä katselee sillä silmällä
työkaveriaan ja kotipaikkakunnan ainoa työnantaja on sulkemassa ovensa. Onneksi
vanha työkaveri on perustamassa ravintolaa. Sen myötä tarjoutuu Agneksellekin
mahdollisuus saada elämä taas järjestykseen, jos vain uskaltaa ottaa riskin.
Tukholman ravintolamaailman kuvaus on ihan kiinnostava ja jälleen tarina
kuljettaa helposti mukanaan. Sen suurempaa jälkeä ei tämä kirja kuitenkaan
jättänyt.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sijoitan kirjan Helmet-haasteessa kohtaan 11. Kirjassa käy hyvin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Lars Wilderäng: Tähtikirkas</b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-U1D_q7zlh6Q/WwqJh0WSoyI/AAAAAAAAAsw/ocG1HFebPEsrPmz9DY82xf_k1Lvs9OugwCLcBGAs/s1600/tahtikirkas.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="538" data-original-width="381" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-U1D_q7zlh6Q/WwqJh0WSoyI/AAAAAAAAAsw/ocG1HFebPEsrPmz9DY82xf_k1Lvs9OugwCLcBGAs/s320/tahtikirkas.JPG" width="226" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Ennen kirjaan tarttumista ajattelin, että <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Tähtikirkas </i>on ya-kirjallisuutta. Se on
kuitenkin melkoisen väkivaltainen ja ilmaisussaan suora, eivätkä kaikki
päähenkilötkään ole nuoria. Taisin siis olla väärässä. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Tähtikirkas </i>maalaa pirullisen kuvan siitä, kuinka pikaisesti Ruotsi
valuu kaaokseen, kun kaikki sähkölaitteet lakkaavat toimimasta. Tarina alkaa
kietoutua yhteen vasta kirjan loppupuolella. Sitä ennen kuljetaan monenlaisten
henkilöiden kanssa ja seurataan heidän sopeutumistaan tilanteeseen. Tässä
dystopiassa kovinkaan moni ei selviä mullistuksesta hengissä. Jälleen kerran
kyseessä on nopealukuinen ja viihdyttävä kirja. Sen idea on kuitenkin sen
verran vaikuttava, että se jää jonnekin takaraivoon asustelemaan. Wilderäng on
onnistunut luomaan jossain määrin uskottavan ajatuskulun. Lopussa käännetään
tarinaa jo ihan uuteen suuntaan ja jatko-osissa taidetaan saada selityksiä
tapahtuneelle. Tätäkin voi suositella parvekelukuun, joskin aurinko tarvitaan
tässä hälventämään edes osa dystopian synkkyydestä.<o:p></o:p></div>
<br /><br />
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 33. Selviytymistarina, sillä niitäkin kirjassa on.Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-8410525917409353562018-04-29T09:36:00.002+03:002018-04-29T09:36:24.845+03:00Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-Wysryt6gb28/WuVnrbZw_GI/AAAAAAAAAr0/lL1PlPVljT0Yb0bZTJPQOD3CG1uhHjZhwCLcBGAs/s1600/IMG_20180429_091623.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://2.bp.blogspot.com/-Wysryt6gb28/WuVnrbZw_GI/AAAAAAAAAr0/lL1PlPVljT0Yb0bZTJPQOD3CG1uhHjZhwCLcBGAs/s200/IMG_20180429_091623.jpg" width="150" /></a></div>
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 9.5pt;">Alkuvuodesta alkaneen lukupiirin ensimmäiseksi kirjaksi valitsimme
Neljäntienristeyksen, joka olikin sopivasti pölyttynyt hyllyssä jo useamman
vuoden ajan. Kirja on käynyt läpi pitkän lainakierroksenkin ennen kuin se vihdoin
päätyi oman lukupinon päällimmäiseksi. Lukupiirin käymä keskustelu oli tämän
teoksen kohdalla todella antoisa ja monipolvinen. Sen jäljiltä tuntui siltä,
että kirjasta on jo sanonut kaiken. Sen vuoksi siitä kirjoittaminenkin on viivästynyt.
Teos imaisi kuitenkin mukaansa täydellisesti. Se oli juuri oikeaa luettavaa
hetkeen, jossa kaipasi uppoutumista. Yhden suvun tarinaa eri aikatasoissa
valottava teos oli juuri tarpeeksi haastava, olematta kuitenkaan
vaikealukuinen. Kinnunen kirjoittaa suhteellisen vähäeleistä tekstiä, joka tavoittaa
erilaiset tunnelmat konkretian kautta.</span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Tarina lähtee liikkeelle Mariasta, joka saapuu kaukaiseen pohjoiseen
pitäjään kätilöksi. Nuoren naisen ammattitaitoa ei kuitenkaan niin vain
hyväksytä, vaan hän saa tehdä töitä ansaitakseen paikallisten luottamuksen.
Maria on melkein myyttinen selviytyjähahmo, viisas matriarkka, joka kieltäytyy
elämästä yhteisön sääntöjen mukaan. Hän hankkii polkupyörän päästäkseen
kulkemaan oman tahtonsa mukaan ja rakentaa oman talonsa. Hänen tyttärensä ylle
äidin menestys heittääkin sitten pitkän varjon. Lahja haluaa kuulua yhteisöön,
vaikka onkin lähtökohtaisesti ulkopuolinen sen uskonnollisessa ilmapiirissä. Äpärä
ja äpärän äiti, liian itsellisiä molemmat. Lahjaa suuremman osan tarinasta vie
kuitenkin Onni, Lahjan hyväluontoinen mies, jonka salaisuus tekee hänestäkin ulkopuolisen.
Onni etsii koko elämänsä ajan tapaa elää sen kanssa, että hän haluaisi
rinnalleen miehen. Lahjan ja Onnin liitto ei tuo kummallekaan onnea. Lukijan se
asettaa tilanteeseen, jossa tuntee molempien tuskan vaikka pitääkin vain
toisesta hahmosta. Lahjasta ei tosiaan ole helppoa pitää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kaarina joutuu sukuun Lahjan ja Onnin pojan, Johanneksen, vaimona. Kaarinan
ja Lahjan suhde on viimeinen suuri tarina, joka Neljäntienristeyksessä
kerrotaan. Siinä siirrytään aina vain arkisempaan kuvaukseen. Aivan kuin elämä
muuttuisi sirpaleisemmaksi ja täydemmäksi lähihistoriassa. Aivan kuin lähelle
olisi vaikeampi nähdä. Tämä on kiinnostava muutos. Pohdin onko se tietoista vai
ei. Se saa kuitenkin aikaan sen, että kirja on kiinnostavampi alkupuolella.
Lopussa tarina arkipäiväistyy. Onnin tarina sidotaan vielä löyhästi Kaarinaan
ja Johannekseen, vaikka hän katkeran Lahjan kautta onkin jo muovannut heidän
elämäänsä suuresti.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Pidin kovasti tavasta, jolla Kinnunen tuo historian kaukaiset tapahtumat
käsinkosketeltavan lähelle. Hän onnistuu siinä esimerkiksi kuvaamalla Marian
ensipolkaisuja suuren kaupungin torilla ja kuvaamalla kuinka naulat
jälleenrakennukseen oli etsittävä poltettujen kotien raunioista. On myös
mukavaa lukea epämääräiseen pohjoiseen sijoittuvaa kirjallisuutta, jossa ei
kovin suuresti romantisoida villiä pohjolaa. Samoin pohjoisen mittasuhteiltaan
varsin suuret evakkomatkat ansaitsisivat enemmänkin huomiota. Ennen kaikkea
Neljäntienristeys osoittautui kuitenkin tarinaksi, jolle antauduin hetkeksi
täysin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Evakkomatkoja ja talon rakennusta ajatellen sijoitan tämän
Helmet-haasteessa kohtaan 1. Kirjassa muutetaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 9.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (WSOY, 2014)</span></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-90368471674710100782018-04-10T23:07:00.005+03:002018-04-10T23:07:50.882+03:00Joanne Harris: Sinisilmä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-4NYlua8Nqo4/Ws0ZQRRn69I/AAAAAAAAArY/NQ-mC5-TpzYeYFkFELQhQ3yLniFiN5SxwCLcBGAs/s1600/IMG_20180410_230143.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-4NYlua8Nqo4/Ws0ZQRRn69I/AAAAAAAAArY/NQ-mC5-TpzYeYFkFELQhQ3yLniFiN5SxwCLcBGAs/s320/IMG_20180410_230143.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Olen ensimmäistä kertaa jäsen lukupiirissä. Ensimmäinen
lukemamme kirja odottaa vielä tekstiä, mutta tästä toisesta on kirjoitettava
heti. Siihen ei nimittäin huvita enää sen jälkeen palata. Lukupiiri onkin ainoa
syy siihen, että luin kirjan loppuun. Lopussa hieman harpoin, pysähdellen juuri
riittämiin tarratakseni juonen päästä kiinni. Joanne Harrisilta olen aiemmin
lukenut ainoastaan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Pienen suklaapuodin</i>
ja tuota kirjaa rakastin. Jos sekin kosketteli ihmisen julmuutta ja siitä
selviytymistä, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Sinisilmä </i>eksyy aiheeseen
täysin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Päähenkilö <i style="mso-bidi-font-style: normal;">blueeyedboy </i>elää
bloginsa kautta. Hän julkaisee tarinoita pahasta ihmisestä, ehkä itsestään,
murhaajasta. On epäselvää, minkä verran tarinoissa on totuutta. Selvää taas on
se, että niissä käsitellään oikean elämän ongelmia draaman avulla. Saavuttamaton
rakkaus, kuollut veli, kontrolloiva äiti. Omaa elämäänsä epätoivoisesti
haltuunsa haparoiva kirjoittaja. Julkaistut tarinat sekoittuvat yksityisiin
päiväkirjamerkintöihin ja lukija pääsee seuraamaan myös toisen bloggarin tekstejä.
Kokonaiskuvassa menneisyyden traumat nivoutuvat hiljalleen päähenkilöiden
nykytilanteeseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tarina on ihan kiinnostava, perhehelvetti kauhea, rakkaus(?)tarina
melkein koskettava. Se uppoaa kuitenkin kokeelliseen tarinarakenteeseen tai
ehkä liiankin kliiniseen kauheuksien kuvaamiseen. Lopputulos on vain tylsä,
aivan kuin huoneeseensa linnoittunut päähenkilö. Hänen pyristelynsä äidin
tyranniaa vastaan ovat turhia, eikä koko pitkällä tarinalla tunnu lopulta
olevan mitään merkitystä. Lopussa voin vain todeta, että taidan kuitenkin
kaivata kirjoilta jotakin toivon häivähdystä. Ehkä <i style="mso-bidi-font-style: normal;">blueeyedboy</i> onkin ihan osuva kuvaus netin syövereistä ja
pohjattomasta kuilusta niiden ja tosielämän välillä. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Blueeyedboy </i>ei ole mitään oman pienen virtuaali-imperiuminsa
ulkopuolella. Vaan ei sen ulkopuolella kukoista myöskään tämä teos.<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> </i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan tämän kohtaan 19. Kirja
todellakin käsittelee vanhemmuutta, vaikka lähinnä sen vahingollisimpia
muotoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Joanne Harris: Sinisilmä (Otava, 2010)<o:p></o:p></div>
<br />Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-43068053064509719382018-03-05T21:08:00.000+02:002018-03-05T21:08:14.879+02:00Michel Faber: Lihaa ja verta<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ek7wl4d7qMI/Wp2VUNQW9SI/AAAAAAAAArE/JSGBeViRH8kIRFEz5MbE4HgE5NTFQi1WwCLcBGAs/s1600/IMG_20180304_165111.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ek7wl4d7qMI/Wp2VUNQW9SI/AAAAAAAAArE/JSGBeViRH8kIRFEz5MbE4HgE5NTFQi1WwCLcBGAs/s320/IMG_20180304_165111.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Liftari nousee auton kyytiin tyytyväisenä siitä, että yksinäisen
naisen ajama auto on uskaltanut pysähtyä. Jotakin outoa hänessä ehkä on, mutta
ainakaan liftari ei ole enää sateessa. Hän höyryää nyt penkissään ja yrittää
päästä perille naisesta tai ainakin vilkuilla huolella tämän valtavia rintoja. Mitä
skenaarioita lukijan päässä tässä kohtaa liikkuukaan, ne tuskin tulevat
toteutumaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yleensä en pahastu spoilereista. Harva lukukokemus on kiinni
siitä, ettei tiedä mistä on kyse. Eikä tämäkään varmaan ole, sillä lukija pääsee
melko nopeasti kiinni kuljettajan, Isserleyn, elämään. Alku on kuitenkin
poikkeuksellisen nautinnollinen kaikessa hienovaraisessa outoudessaan, enkä
siksi halua siitä kirjoittaa tämän enempää. Hiljalleen paljastuva tarina on
jännittävä ja ällöttävä ja oudon hypnoottinen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kyseessä on aivan poikkeuksellisen tasapainoinen kirja, siis
ollakseen näin omituinen ja yllättävä. Isserley kasvaa hahmona koko kirjan ajan.
Samoin tekee tarina, jonka voi halutessaan lukea vaikka feministisenä
kannanottona tai pohdintana ihmisyyden syvimmästä olemuksesta ja erityisyydestä
luomakunnassa. Tuntuu mukavalta päästä yllättymään näin. Yllättykää tekin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 38. Kirjan
kannessa on kulkuneuvo (noh, ainakin auton sivupeili).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Michel Faber: Lihaa ja verta (Tammi, 2001)<o:p></o:p></div>
<br />Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-57327509337045449882018-02-17T12:54:00.002+02:002018-02-17T12:54:38.906+02:00Elly Griffiths: Risteyskohdat<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-HbdsLqXsk9k/WogJxWUkT9I/AAAAAAAAAq0/B-hRJnW59rgT7T5RBWqaPVx4qhRq8tFxgCLcBGAs/s1600/IMG_20180208_081802.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-HbdsLqXsk9k/WogJxWUkT9I/AAAAAAAAAq0/B-hRJnW59rgT7T5RBWqaPVx4qhRq8tFxgCLcBGAs/s320/IMG_20180208_081802.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Arkeologian tohtori Ruth Galloway asuu rannikolla,
marskimaan rajalla. Hän joutuu mukaan katoamistapauksen selvittelyyn. Se tuntuu
liittyvän olennaisesti alueen myyttiseen sijaintiin taivaan ja maan välillä.
Arkeologeille rannikolla on paljon selvitettävää. Ruthkin on asettunut alueelle
vietettyään suloisen kesän etsien suolaisen maan säilömiä ruumiita ja
paalupolkuja. Rikoskomisario Harry Nelson joutuu tukeutumaan Ruthiin, kun
tapaus käy yli hänen ymmärryksensä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Marskimaa on upea tausta tarinalle. Se on vaarallinen
esteettä puhaltavine myrskyineen ja yllättäen nousevine vuorovesineen.
Lukijallekin käy selväksi miksi muinaiset ihmiset ovat sitä pyhänä pitäneet.
Raja-alue taivaan ja maan välissä sopii tietysti hienosti myös hyvän ja pahan,
elämän ja kuoleman pohdintaan. Kevyempää tunnelmaa tarinaan tuovat Ruthin
ihmissuhteet ja hänen alussa hankala suhteensa Nelsoniin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikka koukuttava tarina sai sivut kääntymään vauhdilla, en
kuitenkaan täysin ihastunut kerrontaan. Tuntui tylsältä, että Ruthin ”erilaisuutta”
piti niin kovin selitellä. Kaikesta yksin viihtymisen korostamisesta huolimatta
hänen miessuhteillaan oli kuitenkin yllättävän suuri merkitys tarinassa. Työstään
pitävä, kissoineen ja harvoine ystävineen viihtyvä Ruth olisi ollut kiinnostava
hahmo ilman hänen ylipainonsa ja rohkean luonteensa selittelyä. Kovasti
kiinnitetään huomiota myös Nelsonin ja hänen vaimonsa hyväksyttävämpään
ulkonäköön. Varasin kuitenkin toisen osan kirjastosta, ehkäpä kirjailija on jo saanut
tarpeekseen hahmojensa (mielestäni turhasta) selittelystä.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 3. Kirja aloittaa
sarjan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p>Elly Griffiths: Risteyskohdat (Tammi, 2017)</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-67545590785958267332018-02-12T00:24:00.000+02:002018-02-12T00:27:20.279+02:00Muriel Spark: Mandelbaumin portti<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-8FRKvJbDUIY/WoDBSHvhMKI/AAAAAAAAAqk/v1lUs7-pHDsIw_EQk_naUZCGEcQ4uhhyACLcBGAs/s1600/IMG_20180114_171521.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-8FRKvJbDUIY/WoDBSHvhMKI/AAAAAAAAAqk/v1lUs7-pHDsIw_EQk_naUZCGEcQ4uhhyACLcBGAs/s200/IMG_20180114_171521.jpg" width="150" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Mandelbaumin portti</i>
on ainoa Muriel Sparkilta suomennettu teos. Odotin suomennokselta helppoa
lukukokemusta, mutta tarina olikin aluksi työläs. Tämä ei tosin mitenkään johdu
suomennoksesta, joka vanhahtavuudestaan huolimatta on edelleen luettava. Teos on
kirjoitettu 1965 ja suomennettu jo vuotta myöhemmin. Alun tahmeus johtui siitä,
kuinka hitaasti tarinaan johdatellaan. Ensin esitellään Freddy. Tämä
brittiläinen diplomaatti ei herätä järin lämpimiä tunteita kärsiessään
asemapaikkansa kuumuudesta ja riimitellessään mielessään kiitosrunoa
viikonlopun emännälleen. Hän tarkkailee ympäristöään melko mielenkiinnottomasti,
diplomaatin tavoin ulkopuolelta. Samoin muut henkilöt esitellään hitaasti ja
hivenen tylsästi. Pidin kuitenkin ensimmäisestä Sparkilta lukemastani kirjasta
niin kovasti, että yritin antaa kirjalle vielä mahdollisuuden. Ja se kannatti.
Tarina lähti kulkemaan vasta sadannen sivun jälkeen, mutta sitten se eteni
vauhdilla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjassa liikutaan kahden puolen Mandelbaumin porttia,
Jerusalemin Israelin ja Jordanian osien välillä kirja tapahtuma-aikaan ollutta
tarkastuspistettä. Tästä Freddy kulkee viettämään viikonloppujaan ystäviensä
rauhalliseen puutarhaan Jordanian puolella ja taas takaisin töihin Israelin
hallitsemaan osaan. Hänellä on tämä vapaan kulun etuoikeus, mutta Jerusalemin
pysyvämmille asukkaille raja ja tarkastuspisteet ovat hengenvaarallisia. Vaaraan
asettaa itsensä myös englantilainen Barbara. Hän on puoliksi juutalainen,
roomalaiskatolilaisuuteen kääntynyt nainen, joka haluaa saattaa
pyhiinvaelluksensa päätökseen vierailemalla Jordanian puoleisilla pyhillä
paikoilla. Vaarassa hän on syntyperänsä takia, sillä äitinsä puolelta
juutalaisena hän on jordanialaisille todennäköinen Israelin vakooja. Silti on
mentävä ja Barbaran pyhiinvaellus on se seikkailu, josta kirja vauhtiin
päästyään kertoo. Tässä vaiheessa Freddystäkin kuoriutuu ihan kiinnostava
hahmo, samoin kaikista pyhiinvaellusta avittavista ja hankaloittavista
sivuhahmoista. Perinteisen isänsä varjossa pyristelevät Abdul ja Suzi sekä
Barbaran tulevan avioliiton estämään pyrkivä englantilainen opettajatar
tasapainottelevat paitsi Jordanian ja Israelin, arabien ja juutalaisten, myös
menneen ja uuden maailman välillä. Yllättävä seikkailu tuo kaikista
osallistujista esiin yllättäviä piirteitä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Teoksen on täytynyt aikanaan olla erittäin ajankohtainen. Siinä puhutaan
esimerkiksi Eichmannin oikeudenkäynnistä ja yleisesti juutalaisten ja arabien
suhteista. Spark oli itse roomalaiskatolisuuteen kääntynyt (ja isänsä
puolelta juutalaista syntyperää). Tästä näkökulmasta pitkät pohdinnat Barbaran
juutalaisesta perinnöstä sekä erilaisten uskontokuntien suhtautumisesta Pyhään
maahan tulevat ymmärrettäviksi. Voi myös olla, että uskonnolliset näkökulmat
ovat vielä 1960-luvulla olleet lukijoillekin ajankohtaisia ja kiinnostavia. Useamman
kerran näihin asioihin upotaan omasta mielestäni vähän turhankin pitkäksi
aikaa. Esimerkkinä mainittakoon eräässä pyhiinvaelluskohteessa pidetty saarna,
jota kestää useamman sivun ajan. Paikalliset munkit toimivat kommentaattoreina
paheksuessaan vieraan omavaltaista käytöstä. Ajan uskonnollista keskustelua tuntevalle saarna olisi ehkä teräväkin kommentaari. Yhteiskunnallinen
ulottuvuus on puolestaan niin esillä edelleen, että se näyttäytyy aivan ajankohtaisena ja
ymmärrettävänä. Pääasiassa (sivun 100 jälkeen) teos olikin oivaltavaa ja
nautinnollista kerrontaa.</div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Muriel Sparkin syntymästä on tänä vuonna kulunut 100
vuotta. Ajattelin tätä juhlistaakseni lukea useammankin Sparkin vuoden aikana.
Huomasin satavuotispäivän <a href="https://heavenali.wordpress.com/readingmuriel2018/">Heavenalin blogista</a> (englanniksi). Helmet-haasteessa sijoitan
kirjan kohtaan 9. Kirjan kansi on yksivärinen.<o:p></o:p><br />
<br />
Muriel Spark: Mandelbaumin portti (WSOY 1966) suomentanut Juhani Jaskari</div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-76588230688827893392018-02-04T23:21:00.001+02:002018-02-04T23:21:07.984+02:00Pilvin pimein P.D. Jamesia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-aslQzwky92Q/Wnd5MqHRQkI/AAAAAAAAAqU/7NANcsW1tIch7xj7UNGFmTANYdhpD_PXACLcBGAs/s1600/IMG_20180121_141252.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-aslQzwky92Q/Wnd5MqHRQkI/AAAAAAAAAqU/7NANcsW1tIch7xj7UNGFmTANYdhpD_PXACLcBGAs/s320/IMG_20180121_141252.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kävipä niin, että luettuani yhden Adam Dalgliesh-dekkarin en
malttanut olla hakematta kirjastosta toista. Kolmas löytyi omasta hyllystä ja
neljäs jälleen kirjastosta. Viidennen sain lainaan vieraillessani ystävän
luona. Näiden murhamysteerien rauhallinen tahti taisi kompensoida vuoden
kiireistä alkua täydellisesti. Luin kirjat sitä sen enempää suunnittelematta
jotakuinkin järjestyksessä. Se ei kuitenkaan taida olla tarpeellista, sillä
pitkänä tarinankaarena on lähinnä AD:n hahmon sisäinen kehitys. Poimin
kirjoista muutaman lukukokemuksilleni tärkeän seikan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Miljöö<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Viiden tarinan ympäristöt olivat melko erilaisia, mutta
kaikissa teoksissa merkittäviä. Aluksi lukemassani <i>Valepotilaassa </i>viehätti kuvaus Nightingale Housen kartanosta, jossa
nuoret opiskelivat sairaanhoitajiksi. Taloa ympäröivä karu metsä vain korostaa
tiukasti säännellyn ympäristön pahaenteisyyttä. Samalla tavalla suljettu on
psykiatrinen klinikka <i>Murhaajan mielessä</i>.
Sen kellarikerros on kuvattu säästeliäästi ja silti onnistuneen
klaustrofobisesti. Toisaalta <i>Totuus ja
toiveet </i>sekä <i>Usko ja epäilys</i>
sijoittuvat tuulisille niemille. Meri on molemmissa läsnä pauhaavana voimana,
joka syö maata ja hävittää hirmutekojen jälkiä. Tuulee, on kylmää ja karua, ja
silti tekisi mieli avata ovi ja liittyä AD:n seuraan kuun valaisemalle
kävelylle luostarinraunioille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Henkilökuvaus<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tässä lienee näiden kirjojen varsinainen voima. P.D. James
kuvaa niin päähenkilöään kuin kaikkia muitakin hahmojaan terävästi. Hänen ihmiskuvansa
ei ole etäinen tai viileä, vaikka hänen hahmonsa eivät yleensä kovin imartelevaa
käsittelyä saakaan. AD itse kuvataan pohdiskelevana ja älykkäänä, mutta
vaikeana ihmisenä. Myötätuntoa häneltä liikenee kaikille tasaisen
säästeliäästi. On kuitenkin mukavaa välillä lukea poliiseista, jotka eivät
sotke työtään tai meneillään olevaa murhatutkimusta yksityisillä pulmillaan. AD
joutuu kuitenkin useammassakin tarinassa pohtimaan omaa suhdettaan siinä
osallisina oleviin ihmisiin. Joka tapauksessa on hienoa, kuinka kiinnostavia
nuo ihmiset tapaavat olemaan. Vain yhdessä kirjassa, <i>Kuoleman maussa</i>, kiinnostavat hahmot olivat harvassa. Muuten heidän
motiivinsa ja luonteensa on tavallisesti kuvattu syvyydellä. Tuntuu siltä,
ettei kertoja sen enempää kuin AD tunne hahmoja kokonaan, vaan heissä olisi
aina lisää kerroksia paljastettavaksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kerronta</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Näissä lukemissani viidessä tarinassa en havainnut mitään
kaavaa, joka ohjaisi juonen kehittelyä. Mielestäni mysteerit olivat varsin
erilaisia. Syyllinen ehkä paljastuu aina saman tyyppisellä työskentelyllä:
kuulusteltavien pienillä lipsahduksilla, sattumalta keskusteluissa vastaan
tulevalla tiedolla. Usein vihjataan jossakin vaiheessa, että AD on jo tietoinen
murhaajan henkilöllisyydestä, muttei halua paljastaa sitä kollegoilleen ennen
kuin on asiasta varma. Toisaalta tarinoissa on aika vähän keinotekoista
tietojen panttaamista. Jos joku ei kerro tietojaan, siihen on hyvä syy ja
kyseinen käänne on uskottavasti perusteltu. Tästä pääsee myös kerrontatapaan,
joka miellyttää itseäni. Ääneen pääsevät AD:n lisäksi myös muut tutkijat,
epäillyt ja todistajat. Taitaa olla niin, että jokaisessa kirjassa myös
murhaaja on päässyt ääneen. Se on vain vaikeuttanut juonen ennalta arvaamista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Niin kiinnostavaa kuin osaavan AD:n seurassa onkin ollut,
taitaa olla aika lukea välillä jotakin muutakin kuin dekkareita. Pistän Helmet-haasteeseen vauhtia sijoittamalla kirjat siihen seuraavasti: </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan <b>Valepotilas (Otava 2013)</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa <b>Murhaajan mieli (Otava 2011)</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta <b>Totuus ja toiveet (Otava 1990)</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
23. Kirjassa on mukana meri <b>Usko ja epäilys (Otava 2001)</b><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
16. Kirjassa luetaan kirjaa <b>Kuoleman maku (Otava 2012)</b><o:p></o:p></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-13615047318440130512018-01-14T20:44:00.000+02:002018-01-14T20:44:05.704+02:00Lindgren&Löytty: Sinfoniaanisin terveisin - Kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-ReUpzTij_1Y/Wluj8inlK9I/AAAAAAAAAqA/Fi44z5dFfLQX98vwwUSAlm78U7ngbFfpACLcBGAs/s1600/IMG_20171213_210605.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-ReUpzTij_1Y/Wluj8inlK9I/AAAAAAAAAqA/Fi44z5dFfLQX98vwwUSAlm78U7ngbFfpACLcBGAs/s320/IMG_20171213_210605.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Ennen joulua poimin kirjaston aulassa olevalta pöydältä
kauniisti käärityn kirjalahjapaketin lainaan. Paketin päällä oli vain vihje
kirjan sisällöstä. Arvelin päätyväni lukemaan jonkun arvostetun säveltäjän
kirjeenvaihtoa. Kirjeistä oli tosiaan kyse, muttei sittenkään mistään
pölyntuoksuisesta pergamenttimeiningistä. <i>Sinfoniaanisin
terveisin </i>koostuu kahden ammattikirjoittajan välisestä kirjeenvaihdosta.
Sen alkusysäyksenä on klassista musiikkia tuntemattoman (ja arvostamattoman)
keski-ikäisen miehen kyllästyminen rock-musiikkiin. Siitä lähtee asiantuntijan
ja aloittelijan vuoropuhelu, jossa jälkimmäinen yrittää opetella kuuntelemaan
klassista.<i> </i>Lindgrenin tarkka ja
rauhallinen kirjoitustyyli verrattuna Löytyn rouheampaan ilmaisuun muodostaa
mainion yhdistelmän, josta ei puutu myöskään eripuraisuutta ja toisen
haastamista. Jopa pientä loukkaantumista on ajoittain havaittavissa. Kirjassa
klassinen musiikki pääsee siis eläväiseen käsittelyyn ja ristiriidat vain
saavat lukijankin miettimään omaa kantaansa niiden aiheuttajiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksi tällainen ristiriita oli esimerkiksi opettajan rooliin
asettuvan Lindgrenin tylsien asioiden puolustus. Hän ihmettelee, miksi
vanhemmat eivät laittaisi lasta tekemään myös vähemmän kivoja asioita, kuten
soittotunteja, kun ne ovat niin selvästi lapselle hyväksi. Tämä näkemys törmäsi
Löytyn omiin pakon leimaamiin lapsuuden musiikkituntikokemuksiin. Ne
kuulostivat jokseenkin samalta kuin omat lyhyeen loppuneet pianotuntini. Lindgren
taas taitaa olla aivan oikeassa huomauttaessaan, että musiikki on
lähtökohtaisesti sosiaalista. Niinpä yksinäiset soittotunnit häviävät
musiikkiopistolle ja lapsen jättäminen yksin soittoharjoitustensa pariin tappaa
innostuksen tehokkaasti. <i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-oWkvQyXA704/Wluj_PQEZaI/AAAAAAAAAqE/LQg6x3iDP8gVv23NPJo0kFZAU7B_qdHSACLcBGAs/s1600/IMG_20180114_145020.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-oWkvQyXA704/Wluj_PQEZaI/AAAAAAAAAqE/LQg6x3iDP8gVv23NPJo0kFZAU7B_qdHSACLcBGAs/s320/IMG_20180114_145020.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhteinen sointikin löytyy kirjoittajilla usein. Minna on
otettu Ollin innokkuudesta ja onnistumisista. Olli taas korjaa käsityksiään
klassisesta musiikista ja sitä ympäröivistä kliseistä. Vaikka olen itse käynyt
useinkin kuuntelemassa klassisen musiikin live-esityksiä, tunnistan kyllä
oppilaan epävarmuuden kyseisen taidemuodon edessä. Jopa musiikkiluokalla oppi
ajattelemaan, että on yksi tapa olla musikaalinen. On joko hyvä laulamaan tai
sitten ei ole. Ennakkoluulo klassiseen musiikkiin on mielestäni samaa perua. Se
käsitetään musiikiksi, jota on ymmärrettävä, josta on tiedettävä jotakin. Sitä
ei ole tarkoitettu nautittavaksi ennen kuin siitä osaa nauttia tietäväisenä ja
oikein. Tämän typerän ajatuksen vuoksi tämä kirjeteos oli erinomainen herätys.
Klassisestakin musiikista voi nauttia myös omilla ehdoillaan. Toisaalta
asiantuntija tarjoilee teoksessa myös paljon helposti lähestyttävää tietoa. Hän
selittää oopperalaulutyylin syntyä sillä, että laulajien oli kuuluttava
orkesterin pauhun yli. Toisaalla käsitellään tempoa ja sitä, kuinka kappaleen
kesto on yksi tapa arvioida sitä. Eri tulkinnat kun vanuttavat ja
kiihdyttelevät kappaleita eri tavoin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Oma Spotifyn tarjoama tuntumani on se, että asiantuntija
onnistuu teoksessa ohjaamaan oppilaansa juuri oikeiden esitysten pariin. Esimerkiksi
alun kehotus verrata kevyen musiikin bassolinjoja Pachebelin Kaanoniin antoi
itselleni samanlaisen oivalluksen kuin Ollillekin. Toisaalta Ollin tokaisu ”Haluaisin
kovasti oppia jammailemaan klassisen tahdissa.” saa minultakin kannatusta.
Tosin en kaipaa rytmisyyttä (joka kirjassa aiheuttaa kiivasta keskustelua),
koenpa vaan klassisenkin musiikin sen verran kehollisesti, että konsertissa on
vaikeahkoa vain istua paikallaan rauhallisesti sitä kuuntelemassa. Tätä
kehollista musiikkikokemusta on aina ollut vaikea yhdistää kaavamaiselta
tuntuvaan musiikin teoriaan (reputinkin kouluaikoina jo musiikin teorian
ensimmäisen kokeen 1/3:n). Sitä hienommalta tuntuu lukea Minnan purkua
Sibeliuksen kolmannen sinfonian keskimmäisestä osasta. Siihen johtaa Ollin
kysymys ”Osaisitko millään selittää minulle, miksi siinä on sellainen ihme
kohta keskivaiheilla?” Minna osaa ja avaa minullekin kokonaisen sinfonian aivan
uudella tavalla kuunneltavaksi. Minäkin päätän ottaa käyttööni Minnan
kehotuksen kuunnella yhtä teosta monen tulkinnan kautta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Voisin kirjoittaa tästä kirjekurssista vaikka kuinka
pitkään, mutta taidan lopetella jo ylipitkän tekstini kiitoksiin toisaalta kirjastossa
kirjan pakanneelle henkilölle että kirjekavereille. He ohjasivat minutkin
pitkästä aikaa klassisen pariin ja kuuntelenkin tätä kirjoittaessani
Sibeliuksen viulukonserttia (yhtä niistä kappaleista, joita Minna teoksessa
oppilaalleen suosittelee). Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Minna Lindgren&Olli Löytty: Sinfoniaanisin terveisin - Kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan (Teos, 2014)</div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-66184918905441584422018-01-02T19:56:00.000+02:002018-01-02T19:56:00.226+02:00Runohaaste 2017<div class="MsoNormal">
Olen tänä vuonna lukenut haasteen myötä enemmän runoja kuin
koskaan. Olen myös varma siitä, että runot jäävät nyt lukupinoihin. Sen sijaan
niistä kirjoittamiseen en ole löytänyt tyydyttävää tapaa. Se olkoon ensi vuoden
haasteena. Luin tänä vuonna 10 runokokoelmaa. Näistä vain seitsemän oli peräisin suomalaisilta runoilijoilta ja sopii näin haasteen sääntöihin (jotka siis unohdin iloisesti vuoden kuluessa). Sanoisin kuitenkin, että haaste onnistui erinomaisesti runoinnostuksen sytyttämisessä ja on suoraan syypää myös brittiläisten runoilijoiden lukemiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-pkQdo_YNuak/Wkp29UGZtLI/AAAAAAAAApg/8n2Y4Hi0VDc3py_Xxy7SDmSrSm82TDBywCLcBGAs/s1600/DSC_1818.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="1600" height="214" src="https://4.bp.blogspot.com/-pkQdo_YNuak/Wkp29UGZtLI/AAAAAAAAApg/8n2Y4Hi0VDc3py_Xxy7SDmSrSm82TDBywCLcBGAs/s320/DSC_1818.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aloitin haasteen helmikuussa saamelaisten kansallispäivänä, koska satuin löytämään kirjastosta saamelaisrunojen antologian. Luin vuoden aikana toisenkin saamelaisrunoilijan teoksen. Suomalaista klassikkoa edusti Sirkka Turkka. Hänen kokoelmansa löi ällikällä. Myös Ilpo Tiihonen kuulunee vanhempaan suomalaiseen runoilijakaartiin. Uudempaa runoa edustivat Erämaja ja Kosola. Ensin mainitulta kuuntelin myös erinomaisen runoäänikirjan. Lisäsin listan päätteeksi myös brittiläiset kokoelmat. Nimenomaan suomalaista runoa tuli kuitenkin luettua yhteensä 7 kokoelman verran. Kiitos kovasti haasteesta blogiin <a href="http://readerwhydidimarryhim.blogspot.fi/">Reader, why did I marry him?</a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luetut runot:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
En laske, en koskaan (toim. Kaija Anttonen) (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/02/runoja-saamelaisten-kansallispaivan.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Inger-Mari Aikio-Arianaick: Maailmalta tähän (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/06/inger-mari-aikio-arianaick-maailmalta.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Anja Erämaja: Laulajan paperit (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/10/syyskuun-runot.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/07/aanikirjoista.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Ilpo Tiihonen: Jumalan sumu (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/10/syyskuun-runot.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/05/susinukke-kosola-avaruuskissojen.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Sirkka Turkka: Niin kovaa se tuuli löi (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/12/marraskuun-runoja.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Gillian Clarke: A Recipe for Water (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/12/marraskuun-runoja.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
Ashley, Pilkington, Massiah: HELL-P ME (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/12/runoja-hell-p-me.html">linkki</a>)</div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<div class="MsoNormal" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
</div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<div style="margin: 0px;">
Dylan Thomas: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan (<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/05/dylan-thomas-rakkaus-on-viimeinen-valo.html">linkki</a>)</div>
<div style="margin: 0px;">
<br /></div>
</div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-O4YvQDphdds/Wkp6nvUzYVI/AAAAAAAAAps/SwvBpm-gJ_wReuDDqDQPSsUeEjZuymo8wCLcBGAs/s1600/DSC_1243.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1072" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-O4YvQDphdds/Wkp6nvUzYVI/AAAAAAAAAps/SwvBpm-gJ_wReuDDqDQPSsUeEjZuymo8wCLcBGAs/s320/DSC_1243.JPG" width="212" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-19164286004043631662018-01-01T19:41:00.001+02:002018-01-01T19:41:12.127+02:00Lukuvuosi 2017<div class="MsoNormal">
Lukuvuoteni 2017 on ollut vaihteleva. Siihen on kuulunut
löytöjä ja pettymyksiä, runsaan lukemisen aikoja ja toisaalta marraskuu,
jolloin en blogannut yhtä ainoaa tekstiä. Vuoden alussa mahtipontisesti julistamani
sadan kirjan raja ei rikkoutunut lähellekään, mutta bloggaamattomien kirjojen
ja runokokoelmien myötä saldo kipuaa kuitenkin reiluun 60 luettuun teokseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksi iloisimpia yllätyksiä vuoden varrella oli Tiina Raevaaran
FB-sivuillaan jakama linkki blogiini. Tuo teksti onkin ylivoimaisesti luetuin
oman bloggaushistoriani aikana. Kyseessä oli Raevaaran vanhempi
novellikokoelma. Myös muutama uusi lukija ilahdutti kovasti (he ovat tainneet
kuitenkin löytää blogiin haastekoontien linkitysten kautta). Osallistuminen
blogien yhteisiin tapahtumiin, eli lukumaratoneihin ja haasteisiin on tänäkin
vuonna ollut hauskaa ja palkitsevaa. Kirjatapahtumista osallistuin HelsinkiLitiin ja Helsingin kirjamessuille. Antoisin
kirjatapahtuma oli kuitenkin Hayn kirjallisuusfestivaali Walesissa kesäkuussa. Viihdyin tapahtumassa
erinomaisesti ja toivon kovasti pääseväni sinne vielä uudemmankin kerran.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen yrittänyt aloittaa lukemisen myös Goodreadsissa, mutta
sivusto ei oikein ole löytänyt paikkaansa lukevassa elämässäni. Kokeilen
sivustoa varovasti varmaan vielä ensi vuonna, ehkäpä se nyt kaappaa matkaansa? Seuraavalle
vuodelle olen asettanut ensimmäistä kertaa myös TBR-tavoitelistan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b>
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-qRVP8wo33wE/WkjlvErVhzI/AAAAAAAAApI/23xchoLeXfUmBII14vnWSuxEABicKgUkgCLcBGAs/s1600/DSC_1217.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="1600" height="214" src="https://4.bp.blogspot.com/-qRVP8wo33wE/WkjlvErVhzI/AAAAAAAAApI/23xchoLeXfUmBII14vnWSuxEABicKgUkgCLcBGAs/s320/DSC_1217.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b>
<b>Luetut kirjat <o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Bloggauksia kertyi yhteensä 40 romaanista, tietokirjasta,
novellikokoelmasta ja sarjakuvasta. Runohaasteen koonti tulee myöhemmin, eikä
runokokoelmia ole alla olevissa tilastoissa mukana. Myöskään
irtonovelleja en laskenut mukaan, ainoastaan kokonaan luetut kokoelmat. Tässä
muutama luku:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
5 sarjakuvaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
4 tietokirjaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
10 kotimaista<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
11 englanniksi<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
19 käännöskirjaa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
17 naisen kirjoittamaa sekä 1, jossa toinen kirjoittajista
on nainen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
22 miehen tai miesten kirjoittamaa kirjaa <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
15 kirjassa on spekulatiivisia elementtejä ja lisäksi 1
käsittelee scifi- ja fantasiakirjallisuutta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
4 kirjaa on Euroopan ja Yhdysvaltojen/Kanadan ulkopuolelta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luin myös esimerkiksi Harry Potter-sarjan uusiksi ja joulun
Connie Willis oli myöskin jo entuudestaan tuttu. Olen blogannut tähän saakka
lähinnä uusista luetuista ja nämäkin jäivät blogista uupumaan. Wales on pysynyt
kiinnostavana, sillä siihen liittyviä tai sieltä kotoisin olevien
kirjailijoiden kirjoittamia teoksia on tullut luettua viisi, joista kaksi oli runokirjoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Hienoja lukuhetkiä on monta. Anu Kaajan novellikokoelma on
suosikkilistalla, samoin Paul Beattyn The Sellout, Binet, Rushdie, Saunders,
Spark… Hyvä on ollut tämä lukuvuosi! Kesken jäivät esimerkiksi Täällä
Pohjantähden alla (tähän palaan kyllä vielä) ja Satu Lidmanin tietokirja Häpeä!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-nRcveDgBr70/WkjlzBeOhEI/AAAAAAAAApM/vTW_VZmE5eUd2eljxEDIVf2LhsH2pP8tgCLcBGAs/s1600/DSC_1255.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="1600" height="214" src="https://4.bp.blogspot.com/-nRcveDgBr70/WkjlzBeOhEI/AAAAAAAAApM/vTW_VZmE5eUd2eljxEDIVf2LhsH2pP8tgCLcBGAs/s320/DSC_1255.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Haasteet<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuosi 2017 käynnistyi reippaasti. Haalin haasteita ja luin
innokkaasti uudenlaisia teoksia, kuten novellikokoelmia ja aiempaa runsaammin
kotimaista kirjallisuutta. <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/01/klassikkohaaste-keskiyon-lapset.html">Tammikuun klassikkohaasteeseen</a> osallistuin Salman
Rushdien Keskiyön lapsilla. Myös keväällä erääntynyt <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/03/feministisen-lukuhaasteen-koonti.html">feministinen lukuhaaste</a> sekä<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/05/novellihaasteen-koonti.html"> novellihaaste</a>
sujuivat hyvin. Sitten alkusyksystä lukeminen alkoi tahmimaan. Marraskuussa en
kirjoittanut blogiin yhtäkään tekstiä. Joulukuussa sitten sisuunnuin ja
kirjoitin jotakin joka päivä jouluaattoon saakka. Se oli oikea päätös, sillä
nyt kirjoittaminen tuntuu taas mukavalta ja sujuvalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kolme haastetta jäi vuoden aikana vähälle huomiolle.
Adventures in Down Under and Beyond –haasteeseen luin lopulta vain yhden kirjan
ja senkin vuoden 2016 puolella. Muuttoliikkeessä-haaste jäi kokonaan huomiotta.
Myös kesän klassikkohaaste jäi suorittamatta, sillä Täällä Pohjantähden alla on
edelleen kesken. <a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/12/suomiko100-haastekoonti.html">Suomi(ko)100 –haasteeseen</a> sain sentään yhden tekstin kirjoitettua. Vaikka haasteet eivät aivan onnistuneet, olen
silti jo ilmoittautunut <a href="http://nipvet.blogspot.fi/2017/06/novellihaaste-2.html">Novellihaasteeseen</a>, joka alkoi jo tämän vuoden
puolella, sekä <a href="https://hh-lukija.blogspot.fi/2017/12/sarjakuvahaaste.html">Sarjakuvahaasteeseen</a>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helmet-haasteessa sain täytettyä 26 kohtaa. En missään
vaiheessa lukenut haastetta silmällä pitäen, joten olen aivan tyytyväinen tähän
tulokseen. Luetut 26 kirjaa sattuivat sopimaan haasteeseen. Olen käyttänyt vain
yhden kirjan kahteen haasteeseen, jolloin esimerkiksi novellit ja runot ovat
jääneet pois Helmet-listalta. Runohaasteen koonnin julkaisen lähipäivinä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-1TOFBa0aXtw/Wkjl_choRmI/AAAAAAAAApU/uzkyHNaXw7oktk0z9FWK7EmkbLsmvqa9QCEwYBhgL/s1600/IMG_8580.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-1TOFBa0aXtw/Wkjl_choRmI/AAAAAAAAApU/uzkyHNaXw7oktk0z9FWK7EmkbLsmvqa9QCEwYBhgL/s320/IMG_8580.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b>
<b>Rinkka ja nojatuoli
toivottaa iloista ja onnellista uutta vuotta 2018!<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-33583327167635342912017-12-24T22:10:00.000+02:002017-12-24T22:10:39.858+02:00JouluntoivotusOlen päässyt viettämään tätä joulua lumisissa maisemissa ja ottanut siitä kaiken ilon irti esimerkiksi lumienkelien ja lumilyhtyjen muodossa. Lumihahmoja on rakenneltu viimeksi lapsena ja sen kyllä taitaa huomata... Tämä suomalaisen hiustyypin omaava lumiakka toivottaa joka tapauksessa rauhallista joulua itse kullekin!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Fzed_dN3kSE/WkAI3dUHYjI/AAAAAAAAAo4/_Dn111D_YIk43jv8uQ-CijTkrkdsfzRPQCLcBGAs/s1600/IMG_20171224_140118.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Fzed_dN3kSE/WkAI3dUHYjI/AAAAAAAAAo4/_Dn111D_YIk43jv8uQ-CijTkrkdsfzRPQCLcBGAs/s320/IMG_20171224_140118.jpg" width="240" /></a></div>
<br />Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-10686627697114235242017-12-23T21:02:00.001+02:002017-12-23T21:02:23.090+02:00Elokuvat TOP 30 osa 3<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><b>10. City of
God<o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Tarina Rio de Janeiron väkivaltaisista slummeista. Buscapé
saa käsiinsä kameran ja päätyy kuvaamaan huumejengejä niihin liittymisen
sijaan. Slummissa ei kuitenkaan voi pysytellä </div>
<div class="MsoNormal">
puolueettomana. Hieno kuvaus
köyhyydestä, väkivallasta ja nuoruudesta niiden keskellä.</div>
<div class="MsoNormal">
<b style="text-align: center;"><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="text-align: center;"><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="text-align: center;">9. Lihan
värinä</b></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Lihan värinä </i>tutustutti
minut Almodovariin, ja jo sen vuoksi se ansaitsee paikan listalla. Tarina
pakkomielteisesti ihastuneesta nuorukaisesta on melkoisen häiritsevä. Elokuva
on kuitenkin sensuelli ja erikoinen rakkaustarina, jonka rytmitys onnistuu
vangitsemaan katsojan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>8. Nimeni on Joe<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Myös tämä Ken Loachin hieno tarina kertoo rakkaudesta.
Oikeastaan se kertoo välittämisestä: sosiaalityöntekijä välittää asiakkaistaan,
Joe välittää kavereistaan, Sarah välittää Joesta. Tässäkin ollaan työttömyyden
ja alkoholismin vaivaamassa slummissa, tällä kertaa Iso-Britanniassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/uI9lh2rb9Yo/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/uI9lh2rb9Yo?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>7. Trainspotting<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tässä elokuvassa on upea rytmi, jota hieno musiikki
korostaa. Tarinan skotlantilaiset narkkarinuoret ovat persoonallisesti
kuvattuja ja onhan tämä nyt vähän tällainen sukupolvielokuva. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>6. Jackie Brown<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tässä lempielokuvani Tarantinon tekeleiden joukossa. Kuten
edellä mainitussa Trainspottingissa, tässä on todella hieno rytmi. Jännite ei
hellitä kertaakaan, vaikka elokuva onkin hidas ja nautiskelee rauhassa motown-tunnelmista.
Pam Grier on vaikuttava ja tarina poliisin ja asekauppiaan väliin joutuvasta
lentoemännästä suorastaan voimauttava.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>5. Winter’s Bone<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jennifer Lawrence tekee vahvan suorituksen perähikiän
asukkina, joka joutuu tukalaan tilanteeseen. Isä katoaa ja perhe on menettää
talonsa takuurahojen erääntyessä. Nuori tyttö yrittää pärjätä sairaan äidin ja
kahden nuoren sisaruksen kanssa. Hänellä ei ole muuta vaihtoa kuin löytää isänsä,
mitä ikinä se vaatiikin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/9-eMOPSFXto/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/9-eMOPSFXto?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>4. Animal Kingdom<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Australialainen elokuva kertoo pojasta, joka äidin kuoltua
yliannostukseen joutuu tämän rikollisten sukulaisten armoille. Joshua päätyy
tasapainottelemaan sukuun kuulumisen ja yhteiskunnan vaatimusten välillä. Tässä
elokuvassa on kohtauksia, joita on vaikea katsoa. Perheen (Joshuan enojen ja
isoäidin) keskinäiset välit on kuvattu hienovireisesti. Samoin pienen roolin
etsivänä tekevä Guy Pearce onnistuu kiteyttämään jotakin olennaista siitä,
kuinka ystävällisyydelle ei tässä maailmassa ole tilaa. Upea rikoselokuva on
tämä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>3. Profeetta<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Rikosmaailmassa liikutaan myös tässä ranskalaisessa
elokuvassa. Nuori Malik joutuu ranskalaiseen vankilaan. Hänet pakotetaan
työskentelemään italialaisille mafiosoille. Hiljaisessa Malikissa on kuitenkin
paljon enemmän kuin päälle päin näkyy, eikä ole selvää kenelle hän on lojaali.
Hieno kasvukertomus ja onhan tämä kiinnostava myös vankilaelämän ja sen
valtasuhteiden kuvauksena. Jälleen viittaisin rytmitykseen, joka tässä on
ajoittaisesta hitaudestaan huolimatta todella toimiva.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/L1Ms51gWFnY/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/L1Ms51gWFnY?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>2. Viisi vuodenaikaa<o:p></o:p></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä elokuva on meditaatio. Järven keskellä kelluvassa
asunnossaan asuva erakko kasvattaa poikaa, joka aikanaan lähtee maailmaan ja
joutuu palaamaan sieltä häntä koipien välissä. Kuolemaa, rakkautta, elämää ja
hiljaisuutta. On vaikea kertoa mistä tämä kertoo. Siinä on levollisuutta,
vääryyttä ja satunnaisuutta, rakkautta ja katumusta. Järvi on ja pysyy ja
portti järven keskelle vievälle veneelle aukenee pienelle ihmiselle, joka ei
ole ollenkaan niin ikuinen kuin kuvittelee olevansa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>1. Kaikki äidistäni<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
Toinen listalle päätynyt Almodovar on tämä <i>Kaikki äidistäni</i>, jonka olen katsonut
niin monesti, että osaan sen ulkoa. Rakastan sitä maailmaa, johon poikansa
menettänyt Manuela Barcelonassa palaa. Se on sekoitus nunnia ja
transvestiitteja, ja siinä suhtaudutaan suurella lempeällä sydämellä niin
ahdasmielisyyteen kuin dramaattiseen näyttelijäsuuruuteenkin. <i>Kaikki äidistäni </i>on lohdullinen, kaunis
ja itkettävän hieno.<o:p></o:p></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-31714339164289633852017-12-22T21:48:00.000+02:002017-12-22T21:48:24.055+02:00Hilary Mantelin novelleja<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-ytf9cqDQ-mA/Wj1ep__xrvI/AAAAAAAAAoY/vImTEtF-k8o5cPsNNMfjIXCMAupv99DZgCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_212417.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-ytf9cqDQ-mA/Wj1ep__xrvI/AAAAAAAAAoY/vImTEtF-k8o5cPsNNMfjIXCMAupv99DZgCLcBGAs/s320/IMG_20171213_212417.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Novelli nimeltä <i>Terminus </i>Hilary Mantelin <i>Margaret Thatcherin salamurha </i>-kokoelmasta ansaitsee peukutuksen (katso novellihaaste) henkilöhahmon rakentelun vuoksi. Huomio kiinnittyy koko novellin ajan vahvasti päähenkilön, kertojan, hahmoon. Miksi hän ajattelee nähneensä kuolleen isänsä junassa? Mistä kumpuaa tarve ajatella, että isä odottaa häntä seuraavalla asemalla? Vihjeitä annetaan, mutta niukasti, ja lukija joutuukin työskentelemään tämän novellin parissa. Saako suru ajatukset kulkemaan tällaisia synkällä tavalla lohdullisia polkuja vai onko taustalla jokin konflikti, joka tekee isän kuolemasta erityisen vaikean käsitellä? Kuolleet nivoutuvat kertojan junamatkaan tavalla, joka tekee arkisesta lehtikioskista ikkunan tuonpuoleiseen. Tämän novellin haluaa lukea monesti, sillä ensimmäinen lukukerta jättää jälkeensä voimakkaan mutta vielä hämmentyneen tunnetilan.<u></u><u></u><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-gXRCQ2-xTSw/Wj1hE4aXARI/AAAAAAAAAok/98mX-jBK7_IUPj7G8CjVmnde72x02xwoACLcBGAs/s1600/novelli%2Bhahmo.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-gXRCQ2-xTSw/Wj1hE4aXARI/AAAAAAAAAok/98mX-jBK7_IUPj7G8CjVmnde72x02xwoACLcBGAs/s1600/novelli%2Bhahmo.png" /></a></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
Jätän peukutuksen väliin novellin <i>Mistä tunnen teidät?</i> kohdalla. Tämä ei johdu siitä, että novellissa olisi jotakin vikaa. Sen elementit ovat vain sen verran tasapainoiset, ettei mikään yksittäinen novellin piirre nouse erityisen tärkeäksi. Kuten edellisenkin novellin kohdalla, koin hämmennystä myös tämän luettuani. Hahmo, elämänhallintansa kanssa kipuileva kirjailija, on ristiriitaisuudessaan kiehtova. Yhtä lailla kiinnostavia ovat ihmiset ja paikat, joihin hän joutuu matkatessaan esitelmöimässä. Siitä en sen sijaan ole ollenkaan varma, mistä novelli kertoo. Ehkä se kertoo niistä aina samanlaisista paikoista, joissa kirjailija työskentelee taikka hänen kohtaamastaan moraalisesta pulmasta? Tai sitten otsikko voi toimia neuvonantajana ja kyse on kirjailijan psyykestä ja siitä, mistä tämän henkilön tuntisi. Mistä kirjailijan tuntee, miten kirjailija ajattelee? Tämäkin novelli jää odottamaan uusintalukua.<u></u><u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<i>Kun päivä koitti, ihmettelin, miksi olin suostunut, mutta on helpompi sanoa kyllä kuin ei, eikä lupausta antaessaan tietenkään ajattele, että päivä todella joskus koittaa – ehkä tulee ydintuho tai muu vastaava sivujuonne.<u></u><u></u></i></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span lang="EN-US">Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha<u></u><u></u></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-16857015566202498002017-12-21T13:00:00.000+02:002017-12-21T13:00:12.649+02:00Lemn Sissay - elävää runoutta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-5rnJsLEND-4/WjrFPGKmucI/AAAAAAAAAoI/1VoH-vDNL1kHLiwUS_GjNLoH5QR6T7NpwCLcBGAs/s1600/IMG_20170603_213526.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-5rnJsLEND-4/WjrFPGKmucI/AAAAAAAAAoI/1VoH-vDNL1kHLiwUS_GjNLoH5QR6T7NpwCLcBGAs/s320/IMG_20170603_213526.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
Palaan vielä hetkeksi Hayn kirjallisuusfestivaaleille ja kesäisempiin tunnelmiin. Valitsin festariohjelmasta kaksi runonluentaa, vaikken olekaan runoja juuri englanniksi lukenut. Varsinkaan en ole niitä kuunnellut, edes suomeksi. Tämä on itselleni siis täysin tuntematon kulttuurin muoto. Toinen esitys oli kolmen runoilijan yhteisluenta. Siitä enemmän<a href="https://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2017/12/runoja-hell-p-me.html"> täällä</a>. Toisessa esiintyi Lemn Sissay, jonka esiintymisen voimaa on vaikea sanoin välittää. Hän on dramaattinen, hänellä on hieno (ja vähän pelottava) kilto silmissä. Hän tuntuu kirjoittaneen runonsa esitettäviksi. Ne ovat rytmikkäitä ja niissä on esiintymisen kannalta suotuisia seikkoja, kuten toistoa. Sissay oli siis kaikin puolin loistava esiintyjä Alla linkki videoon, se antanee parhaan kuvan tämän herran taidoista.<u></u><u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/A456E7oE4-c/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/A456E7oE4-c?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<u></u><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
Sissay esiintyi festivaaleilla myös toisenlaisessa yhteydessä. Hän on kasvanut sijaisperheissä ja valtion huomassa ja puhuu voimallisesti huostaanotettujen lasten puolesta. Häneltä löytyy aiheesta myös TED talk. Se löytyy<a href="https://www.youtube.com/watch?v=Uwj5XKzOadM"> täältä</a>. Tämä yhteiskunnallinen ulottuvuus hänen työssään on aika kiinnostava. Sissay on tehnyt myös tilaustöitä, esimerkiksi alla olevan videon Manchesterin yliopistolle.</div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/WzZs1w3NWzg/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/WzZs1w3NWzg?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif;">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-28435558180914721572017-12-20T15:00:00.000+02:002017-12-20T15:00:33.747+02:00Joulun lauluja<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
Päivittelin viime vuoden joulu-aiheista soittolistaani ja yllätyin siitä, kuinka monta klassikkoa pitää aina vain paikkansa sillä. Suosikit eivät juuri vaihdu, vaikka uusia kappaleita listaan vuosittain tuleekin lisättyä. Tänä vuonna olen kuunnellut erityisesti seuraavia kappaleita.</div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<b>Tonttu</b><u></u><u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Puxds6Rxig4/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/Puxds6Rxig4?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<b>Hiljainen joululaulu</b><u></u><u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/xgMGdv8Gncg/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/xgMGdv8Gncg?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><b><br /></b></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><b>Siitä tuntee joulun </b>(tosin Pedro's Heavy Gentlemenin versiona)</span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Y0QDqNfdlGQ/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/Y0QDqNfdlGQ?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"><b>Kun maas on hanki</b></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/8uU0PaDAm0Y/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/8uU0PaDAm0Y?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<b>Silmitön talvi</b> (Miljoonasade)</div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/jmYWnO5F9aU/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/jmYWnO5F9aU?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-73207901533678182952017-12-19T14:00:00.000+02:002017-12-19T14:00:49.733+02:00George Saundersin novelleja<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-kkxDl9TTXx8/Wjg2iU6mI6I/AAAAAAAAAn4/KUeh38EdKwYX2zx35RlNNnJAL-70zeIewCLcBGAs/s1600/IMG_0931_1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="450" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-kkxDl9TTXx8/Wjg2iU6mI6I/AAAAAAAAAn4/KUeh38EdKwYX2zx35RlNNnJAL-70zeIewCLcBGAs/s320/IMG_0931_1.JPG" width="240" /></a></div>
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;"><br /></span>
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;"><br /></span>
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;">Saundersin <i>Sotapuiston perikato</i> vaikuttaa vielä brutaalimmalta kuin aiemmin suomennettu <i>Joulukuun kymmenes</i>. Suomennosjärjestyksestä huolimatta se on varhaisempaa tuotantoa ja ilmestynyt 17 vuotta
aikaisemmin. Kuitenkin kokoelmien novelleissa on jotakin samaa. On elämisen
raskautta ja alistumista lähestyvää tyytyväisyyttä. Karuja tarinoita, jotka
hätkähdyttäessäänkin ovat tunnistettavia ja todentuntuisia. Ensimmäiset kaksi
novellia Saundersilta ovat jälleen aamukahvikamaa eli kokoelman lyhyimpiä.
Molemmat ansaitsevat novellihaasteen peukutukset, joskin eri syistä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-mI5lWLAQRWM/Wjg2M11_pCI/AAAAAAAAAns/SFZm82nzgwMDJqGCNCNwKIHfiKAFECp4QCLcBGAs/s1600/novelli%2Bhahmo.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-mI5lWLAQRWM/Wjg2M11_pCI/AAAAAAAAAns/SFZm82nzgwMDJqGCNCNwKIHfiKAFECp4QCLcBGAs/s200/novelli%2Bhahmo.png" width="200" /></a></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;">Kostotarinassa <i>Sorretun Maryn kovan onnen terrorikampanja</i> on henkilöhahmo, joka piirtyy traagisen
ymmärrettävänä lukijan mieleen. Yli yhdeksänkymmenen ikäinen nainen elää
jossakin epämääräisessä tulevaisuudessa ja työskentelee (kyllä!) jonkinlaisen
museon siivoojana. Museossa pääsee seuraamaan oikean lehmän ruoansulatusta ja
tutkimaan vieläkin karumpia anatomian esityksiä. Nainen mietiskelee ohimennen
elämäänsä ja sitä, kuinka olisi voinut olla toisin, kun edes jokin asia olisi
onnistunut, kun joku ihminen olisi ollut toisenlainen. Muutama omituinen huomio ja novellin
käänne tuovat lisäulottuvuutta hahmoon, joka ei ehkä olekaan aivan niin uhrina
kuin aluksi vaikuttaisi. Tämä novellin jännite on kiinnostava. Missä määrin
nainen on muiden armoilla nyt ja ennen? Novellia voisi siis peukuttaa myös
kiinnostavan konfliktin vuoksi, mutta pitäydytään tällä kertaa henkilöhahmossa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-NW8HSyfbtXk/Wjg2R92AZeI/AAAAAAAAAnw/eDPlutQ5bFAApUhQGDEkbkIYE3qnHbiEACLcBGAs/s1600/novelli%2Bteema.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-NW8HSyfbtXk/Wjg2R92AZeI/AAAAAAAAAnw/eDPlutQ5bFAApUhQGDEkbkIYE3qnHbiEACLcBGAs/s1600/novelli%2Bteema.png" /></a></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;">Toinen novelli, <i>Isabelle</i>, kertoo sairaasta tytöstä. Tai oikeastaan se kertoo kaikista
niistä, joiden elämä sitoutuu tyttöön. Edelliseen novelliin verrattuna tämä
tarina on suorastaan toiveikas, kaikesta kamalasta huolimatta. Tyttö, Luuton,
ei puhu ja on kivulias. Hänen äitinsä on jättänyt tytön ja isä pitää tästä
huolta parhaan kykynsä mukaan, työn ohessa. Tässä novellissa peukutan teemaa. Se tuntuisi olevan vastuu muista. Erityisesti edellä käsitellyn novellin jälkeen tuntui, että jonkinlainen
hyvyys/pahuus-tyyppinen teemoittelu hallitsi tätä tarinaa. Moni henkilö tekee
hyvää ja kantaa vastuunsa. He voivat samaan aikaan olla kuitenkin myös pahantekijöitä. Hyvä ja paha ovat tässä novellissa banaaleja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;"><br /></span>
<span style="color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9.5pt;">George Saunder: Sotapuiston perikato (Siltala, 2016)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-64282725070994506892017-12-18T23:29:00.003+02:002017-12-18T23:40:59.659+02:00Runoja - Hell-P Me<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-nEq1SxeBphw/Wjg1333Z1tI/AAAAAAAAAno/id3SONva-i4ViXUILiR_0eszU6Htqc3pgCLcBGAs/s1600/IMG_20171218_121507.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-nEq1SxeBphw/Wjg1333Z1tI/AAAAAAAAAno/id3SONva-i4ViXUILiR_0eszU6Htqc3pgCLcBGAs/s320/IMG_20171218_121507.jpg" width="240" /></a></div>
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span>
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span>
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Hell-P Me on kiinnostava projekti. Siinä
kolme nuorta brittirunoilijaa on viestitellyt sähköpostitse toisilleen vajaan vuoden
ajan. Keskustelu on käyty runoin ja on paitsi vastavuoroista, myös arkisia
tuntemuksia dokumentoivaa. Runoissa näkyy ajan vaihtelu – jouluna puhutaan ylensyönnistä
ja päivänpolitiikkaan viitataan suoraan. Samoin runoissa puhutaan suoraan
keskustelukumppaneille, toivotaan pikaisia vastauksia ja puidaan runonvaihdon
merkitystä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>but you
read it blue and read it yellow<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>read
furious rage as calm and mellow<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">(Lily)<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Kaikilla kolmella on oma selvästi
erottuva äänensä. Lily Ashley on lennokas ja tuntee ääripäästä toiseen. Grace
Pilkington on itseironisen lempeä. James Massiah Elää uhmakkaasti. Runonvaihto
paljastaa myös jotakin kunkin elämästä. Kumppanit vaihtuvat ja työ tuntuu
välillä merkityksettömältä. Yksi tarvitsee lääkkeitä pysyäkseen itsenään ja
toinen käyttää niitä milloin mihinkin tarkoitukseen. Tuntuu myös siltä, että
jokaisella on erilainen elämänpiiri. Grace opettaa ja viihtyy kotona. James ja
Lily bilettävät. Kuitenkin he lukevat toisiaan arvostuksella ja kiinnostuksella
ja tämä lämpö välittyy myös lukijalle. Onkin jännittävää miettiä, kertovatko
runot niin suoraan kirjoittajien elämästä kuin minkä vaikutelman niistä saa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>I danced
so much<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>And sang
so much<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>And slept
at night<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><i>But not
that much<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">(James)<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Kokoelma on harvinaisen raikas osoitus
kielen voimasta. Kaikki kolme kirjoittajaa onnistuvat luomaan arkisessa
sähköpostin vaihdossa koskettavia ja yleismaailmallisia teoksia. Osa on
ajankohtaan sidottuja ja toiset tuntuvat lähinnä kirjoittajalleen
terapeuttisilta. Suurimmaksi osaksi runot ovat kuitenkin työstettyjä
kokonaisuuksia. Ne toimivat myös luettuina. Ostin kokoelman Hayn festareilta
eksyttyäni kuuntelemaan näitä kolmea runoilijaa, jotka lukivat yleisölle tätä
vuoropuheluaan. Esityksen näkeminen vaikutti varmasti myös lukukokemukseen,
sillä runoilijat piirtyivät jo sen perusteella tarkasti mieleen. Nyt lukiessa
he tuntuivat jo hieman tutuilta.</span><span style="font-size: 8pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><i><span style="font-size: x-small;">Santa’s sacks hang underneath my eyes,<o:p></o:p></span></i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><i><span style="font-size: x-small;">and
my arteries bubble with wine,<o:p></o:p></span></i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i><span style="font-size: x-small;"><span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"></span></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><i><span style="font-size: x-small;">Greasy
skin pricked with pine,<o:p></o:p></span></i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i><span style="font-size: x-small;"><span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"></span></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><i><span style="font-size: x-small;">It’s
no wonder I feel far from fine.</span></i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">(Grace)</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Lily Ashley, Grace Pilkington, James Massiah: 'Hell-P Me' (Little Grape Jelly, 2017)</span></span></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-20203431473788878872017-12-17T23:52:00.001+02:002017-12-17T23:52:06.591+02:00Ultra Bra<div class="MsoNormal">
Otsikkoon ei tarvitsekaan lisätä mitään. Olipa mahtava
keikka. Minulla ei ollut kesällä mahdollisuutta lähteä katsomaan yhtä
lempiyhtyeistäni, joten olin melkoisen innoissani saadessani
syntymäpäivälahjaksi lipun areenan konserttiin. Perjantai-iltana suuntasin siis
siskoni kanssa Pasilaan suurin odotuksin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ensin tuntui epätodelliselta, että lavalla tosiaan oli Ultra
Bra. Onhan siitä kuitenkin jo kaksikymmentä vuotta, kun viimeinen itselleni
tärkeä levy, Kalifornia, ilmestyi. Yhtye aloitti kuitenkin heti vakuuttavasti
ja alusta loppuun esiintyminen oli mykistävän laadukasta. Yleisö oli jähmeää
yllättävän kauan, mutta kappaleet hypnotisoivat silti. Ja loppua kohden tunnelma
kohosi. Oikeastaan tämän draaman kaari oli toimiva, sillä loppua kohden vain
noustiin ja noustiin. Lopulta päästiin siihen, että koko areena lauloi ja
aaltoili.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olin iloisesti yllättynyt esitetyistä kappaleista. Mukana
olivat esimerkiksi hienot Haikara ja Entäs nyt? Keikalla kuultiin myös aiemmin
esittämätön tai ainakin vähän esitetty Lähettäkää minulle kirjoja. Valoshow
tuki upeasti keikkaa ja oli oikeastaan itsessäänkin taidetta. Hyvin vahvasti
tuli esille se, kuinka tärkeä osa yhtyeen vetovoimaa on tuike silmäkulmassa.
Onhan se nyt hauskaa, että areenallinen ihmisiä laulaa täysin rinnoin Haukea.
Keikalta lähti sydän keveänä ja kurkku onnellisen karheana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-6Qt-7sXZk_I/Wjbm97LpbbI/AAAAAAAAAnU/-BW63C2VSg8ClrnPWLUZcmdwFdfvg7dPwCLcBGAs/s1600/IMG_20171215_203058_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-6Qt-7sXZk_I/Wjbm97LpbbI/AAAAAAAAAnU/-BW63C2VSg8ClrnPWLUZcmdwFdfvg7dPwCLcBGAs/s320/IMG_20171215_203058_1.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-90700679493539679592017-12-16T10:00:00.000+02:002017-12-16T10:00:56.976+02:00Elokuvat TOP 30 osa 2<div class="MsoNormal">
20. The Departed</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämäkin listan osuus alkaa elokuvalla, jota katson viihtyäkseni. Se kuuluu siis samaan ryhmään kuin numeron 30 Inception. <i>The Departed </i>on sellainen kovaksi keitetty bostonilaistarina, jossa miesten elämään kuuluu väkivalta ja naiset ovat siinä mahdollisesti pienessä sivuosassa. Tätä elokuvaa ei siis voi katsoa aina, ainakaan silloin kun ei pysty ohittamaan elokuvan pääpahiksen kiroilua ja rasistista sekäs misogynististä läppää. Nyt alan jo itsekin miettimään miksi tämä ylipäänsä on listalla ja vielä näin korkealla. Ehkä siksi, että se on rytmiltään lähellä täydellistä. Juoni kestää, se yllättää ja se jännittää. Tässä elokuvassa hyvä on helppo erottaa, mutta ei se oikein niskan päälle pääse. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
19. Amores Perros</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä elokuva on ensimmäinen muistamani tekele, jossa kerrotaan useampi toisiinsa limittyvä tarina (Magnolian ja Crashin myöhemmin suosituksi tekemään tyyliin). Meksikolaisdraamassa liikutaan koiratappeluiden ja asunnottomien sekä toisaalta varakkaan huippumallin maailmassa. Tarinat pyörivät koirien, kurjien rakkauksien ja rakkauden koiriin ympärillä. Tärkeimmältä tuntuvan tarinan keskiössä olevaa Octaviota näyttelee Gael Garcia Bernal.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
18. Menneisyyden ote</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Denis Lehanen kirjaan perustuva elokuva ei ole lähelläkään täydellistä, mutta jotakin voimakasta siinä on. Lapsuuden kaverukset joutuvat tekemisiin aikuisina murhan uhrin omaisena, murhaa tutkivana etsivänä ja silminnäkijänä. Murhatun tytön isä on entinen rikollinen edelleen hyvinvoivilla suhteillaan. Toisaalta silminnäkijä on poika, joka lapsena astui siihen autoon, joka ei lopulta ollutkaan poliisiauto. Hieno tarina niistä jännitteistä, jotka päätyvät ohjaamaan kunkin henkilön toimintaa murhan jälkeen.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/ZUPnGySXuv4/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/ZUPnGySXuv4?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
17. Henkien kätkemä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hayao Miyazakin animaatio on surrealistisessa unenomaisuudessaan yllättävän realistinen kuvaus tytöstä, joka joutuu vahingossa outoon maailmaan. Tähän kohtaan olisi voinut valita myös monesta muusta Studio Ghiblin tuotannosta, mutta koska tämä oli minun ensimmäinen kohtaamiseni Miyazakin kanssa, saakoon se kunniapaikan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/ByXuk9QqQkk/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/ByXuk9QqQkk?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
16. Kerran sotureita<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kerran sotureita </i>on kuvaus perhehelvetistä, mutta samalla se on paljon enemmän. Maoriperhe taistelee nyt viinaa ja jengejä ja väkivaltaa vastaan, mutta taistelu ei oikein kanna. Väkivalta ei olekaan soturin tärkein voima. Se löytyy pikemminkin itsensä arvostamisesta, identiteetistä. Sitä taas ei yhteiskunnan laitamille pakotettujen maorien ole helppo kaapia kasaan. On varmasti lähes kaksikymmentä vuotta siitä kun näin elokuvan viimeksi, mutta se teki lähtemättömän vaikutuksen.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
15. Tulikärpästen hauta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tätä elokuvaa olen usein kuullut kutsuttavan maailman surullisimmaksi. Ja niin se taitaa olla. Animaatiossa vanhempi veli ja aivan pieni sisko joutuvat pärjäämään kaksin sodan aikaisessa Japanissa. He eivät saa apua edes sukulaisilta, jotka huolehtivat ensimmäiseksi oman perheensä hengissä pitämisestä. Ruoho ja ajoittainen riisiannos ravintona tekevät elämän jatkumisen ulkona asuville lapsille lähes mahdottomaksi. Ja näissä oloissa he yrittävät tukeutua ainoaan, joka heillä on eli toisiinsa. Jos et ole nähnyt, katso. Mutta varaa lähettyville nessupaketti.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
14. Tähtisumua</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Tähtisumua </i>taitaa olla listan hilpein elokuva. Se on sovitus Neil Gaimanin saman nimisestä romaanista. Elokuva kertoo Tristanista, jonka Wall-nimisen asuinkylän vieressä aukeaa salaperäinen niitty. Sinne ei tietenkään saisi mennä ja syy selviää Tristanille kantapään kautta. Tämä on hilpeä ja suloinen fantasiaseikkailu ja rakkaustarina, sellainen aina luotettava hyvän mielen elokuva.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
13. Looking for Eric<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ken Loach on lempiohjaajiani. Hän kertoo tarinoita työväenluokkaisesta Britanniasta. Tässä elokuvassa pääosassa on postinkantaja Eric. Hän on kahden teinin yksinhuoltaja, joka selviää päivistään kuvittelemalla itselleen life coachin. Kuuluisa jalkapalloilija Eric Cantona istuu kaimansa sängyllä ja lausuu filosofisia todellisen Ericin ongelmista. Elokuvassa Cantonaa esittää tietysti Cantona itse. Eric on väsynyt eikä toisen teinin joutuminen ongelmiin helpota asiaa. Apuun rientää kuitenkin yhteisö. <i>Looking for Eric </i>on lopulta hyvän mielen elokuva, vaikka siinä ollaankin välillä melko masentuneissa tunnelmissa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/yOhZQG9IWeU/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/yOhZQG9IWeU?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">12. Aladdin<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Lempparianimaationi Disneyn elokuvista! Katsoin tämän lapsena niin monta kertaa, että osasin jokaisen repliikin ulkoa. Ehkä osaisin vieläkin. Kerrankin suomenkielinen versio on parempi kuin alkuperäinen. Vesa-Matti Loiri on loistava lampunhenkenä. Olen ymmärtänyt, että nykyään myynnissä oleva versio on jollakin tavalla leikattu (ehkä alkutunnarissa ei enää leikellä kurkkuja?). Sen takia en ole uskaltanut hankkia tätä omaksi. Mitä jos muistan edelleen replat, mutta ne ovatkin nyt väärät?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">11. Sleepers<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Neljä lasta tekevät virheen ja joutuvat maksamaan siitä kohtuuttoman hinnan. Vuosia myöhemmin seuraa kostoretki. <i>Sleepers </i>kertoo hyväksikäytöstä ja sen seurauksista, kostosta ja sen seurauksista sekä sellaisista siteistä ihmisten välillä, jotka syntyvät vaikeuksissa. Jälleen yksi hienorytminen elokuva. Tätä jää katsomaan joka kerta, kun se televisiosta tulee (ja tätähän tapahtuu aika usein).</span></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-44014230413489885582017-12-15T18:46:00.000+02:002017-12-15T18:46:00.194+02:00Joulun kirjoja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-CwHJadkSNY0/WjKq4kN-4rI/AAAAAAAAAms/8AgFU9bkd48WeyCqkP86aOQBIbqenT6ngCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_210651.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-CwHJadkSNY0/WjKq4kN-4rI/AAAAAAAAAms/8AgFU9bkd48WeyCqkP86aOQBIbqenT6ngCLcBGAs/s320/IMG_20171213_210651.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Joulun tärkeimmät valinnat liittyvät juustoihin, suklaaseen ja kirjoihin. Juustojen osalta perinteenä on käydä jollakin erinomaisella juustotiskillä maistelemassa ja valitsemassa huolellisesti liian suuri määrä erilaisia juustonkantteja. Suklaata taas täytyy varata sekä massana että laatuna. Kirjojen suhteen ei jouluperinteitä ole syntynyt.Tänä jouluna aion kuitenkin toteuttaa aavistuksen mahdollisesti toimivasta jouluperinteestä. Hain kirjastosta joululukemiseksi Connie Willisin <i>Tuomiopäivän kirjan. </i>Siinä aikamatkaaja joutuu vahingossa ruton vaivaamalle vuosisadalle. Kirja kertoo hänen selviytymistaistelustaan kylässä, jota rutto uhkaa. Historiallisesti katsoen kirja on ilmeisesti puuta ja rehua, mutta jotakin kaunista ja toiveikasta ja jouluisen viatonta siinä on. Olen lukenut kirjan kahdesti ja molemmilla kerroilla ajatellut sen sopivan jouluun. Tänä vuonna testaan tämän aavistuksen. Toinen joulukirja on dekkari, P.D. Jamesin kirjoja en ole aikoihin lukenut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Xx7ttsY0yRw/WjKxBO9o51I/AAAAAAAAAm8/RCGH4veeH1Yb4RTpCmegVuOuXkU2Hm6KwCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_210605.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Xx7ttsY0yRw/WjKxBO9o51I/AAAAAAAAAm8/RCGH4veeH1Yb4RTpCmegVuOuXkU2Hm6KwCLcBGAs/s320/IMG_20171213_210605.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Kolmas joulukirja on yllätys. Kirjastostani löytyi pöydällinen kauniisti paketoituja tietokirjoja. Niiden aiheista näkyy vain vihjaus paketin päällä. En ole vielä osannut päättää avaanko paketin vasta aattona vai tyydytänkö uteliaisuuteni ennen sitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-gdapBd60CxQ/WjKxTWrVI7I/AAAAAAAAAnA/wcv7Gk4R3T84NOdNYB6KSUKq8CXibhU1QCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_211608.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-gdapBd60CxQ/WjKxTWrVI7I/AAAAAAAAAnA/wcv7Gk4R3T84NOdNYB6KSUKq8CXibhU1QCLcBGAs/s320/IMG_20171213_211608.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Viimeiset joulukirjaehdokkaat saapuivat juuri postissa. Diana Wynne Jonesin runsaassa tuotannossa riittää lukemattomia kirjoja. Nyt vain pitäisi päättää haluanko tarttua Neil Gaimaninkin ylistämään klassikkoon <i>Dogsbody </i>vai matkaanko kuitenkin Chrestomancin maailmaan <i>The Pinhoe Eggin </i>mukana.Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-91769527500312028912017-12-14T19:00:00.000+02:002017-12-14T19:00:15.112+02:00Neil Gaiman: The View from the Cheap Seats<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-NPUDVLe84J8/WjGKLo876oI/AAAAAAAAAmc/IDHkOs2no1Ql9_J4Y7sRVUemxZy3VLMXgCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_212047.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-NPUDVLe84J8/WjGKLo876oI/AAAAAAAAAmc/IDHkOs2no1Ql9_J4Y7sRVUemxZy3VLMXgCLcBGAs/s320/IMG_20171213_212047.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hankin tämän kokoelman Neil Gaimanin esipuheita,
juhlapuheita sun muita ei-fiktiivisiä tekstejä matkalukemiseksi kesällä. Se on
sekalainen yhdistelmä erilaisia kirjoituksia sen tai tämän kirjoihin ja
sarjakuviin liittyvän asian kunniaksi. Kirjoitukset ovat lyhyitä ja niitä onkin
yhteensä lähemmäs sata. Toisaalta niiden vahvuus on juuri siinä, että ne ovat
innostuneita ylistyspuheita tai kannanottoja kirjailijalta, joka rakastaa omaa
genreään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mukaan mahtuu esimerkiksi pohdintaa siitä, miksi
kauhutarinat ovat tärkeitä. Tämä kirjoitus sekoittuu kauhutarinoihin ja taas
takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Kuin ohimennen Gaiman käyttää lukijan rajamailla,
eikä sen jälkeen voi ainakaan kieltää kauhun vetovoimaa. <i><span lang="EN-US">Technology does
nothing to dispel the shadows at the edge of things. </span></i>Muutenkin
kirjasta tekisi mieli kopioida pieni vihkollinen sitaatteja. Toinen vihkollinen
täyttyy niistä kertojista ja piirtäjistä ja teoksista, joihin pitäisi tutustua
paremmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>The View from the
Cheap Seats </i>osoittaa helposti, miksi Gaiman on niin tärkeä viime
vuosikymmenien scifi- ja fantasiakirjallisuudelle. Kaikesta mihin hän koskee,
tuntuu tulevan erityisen merkityksellistä, on kyse sitten juhlapuheesta, myytin uudelleenkirjoittamisesta tai Lontoon maanalaisesta. Tässä tapauksessa tuo merkityksellistyminen
koskee käsiteltyjen aiheiden lisäksi itse lukemista. Kokoelma on todellinen
lukemisen ylistys. Tilasin juuri joululukemistoon yhden Gaimanin suositteleman
kirjan ja odotan jo kovasti, että pääsen lukemaan tätä kirjaa koskevan tekstin
uudelleen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Sijoitan tämän Helmet-haasteessa kohtaan 18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Neil Gaiman:
The View from the Cheap Seats (Headline, 2016)<o:p></o:p></span></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3768281864721778484.post-61300069581812329892017-12-13T22:12:00.000+02:002017-12-13T22:12:06.828+02:00Hilary Mantelin novellista Rytmihäiriö<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-qr4jgDMOQgc/WjGIQ-1kz9I/AAAAAAAAAmM/wJ9iU-ejDWcVrKx-9hxeYIVINL_JGx2CwCLcBGAs/s1600/IMG_20171213_212417.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-qr4jgDMOQgc/WjGIQ-1kz9I/AAAAAAAAAmM/wJ9iU-ejDWcVrKx-9hxeYIVINL_JGx2CwCLcBGAs/s320/IMG_20171213_212417.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
Aloitin tämän <i>Margaret Thatcherin salamurha</i> -novellikokoelman lukemisen etsimällä sisällysluettelosta mahdollisimman lyhyen novellin. Luin sen aamukahvin kanssa ennen töihin lähtöä ja valinta osoittautui erinomaiseksi. <i>Rytmihäiriö </i>maalailee kiinnostavan kuvan avioliitosta tai ehkä aviomiehestä tai vaimosta tai ehkä naapurista. Noin kahdeksassa sivussa Mantel ehtii kuvailla kiihkeän kohtauksen kautta kaikkien kolmen henkilöhahmon niin, että tarina tuntuu uskottavalta. Heti alussa kerrotaan, että avioliitto tulee sinä päivänä päättymään. Lyhyeen hetkeen mahtuva tarina onnistuu silti yllättämään.<u></u><u></u></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<i>Rytmihäiriö </i>on niitä lyhykäisiä novelleja, jotka lähentelevät täydellisyyttä. Peukutettavaa <a href="http://nipvet.blogspot.fi/2017/06/novellihaaste-2.html">novellihaasteeseen</a> siis riittäisi, mutta päädyn tämän kohdalla kuitenkin osoittamaan novellin näkökulmaa. Viittaan novellin loppuun, joka avaa aivan uuden näkökulman henkilöhahmoihin ja heidän suhteisiinsa. Tämä vasta lopussa avautuva näkökulma ei selitä kaikkea aiemmin tapahtunutta tai tiivistä novellia yhteen lauseeseen. Se vain yhtäkkiä avaa koko tarinan uusille mahdollisille näkökulmille. Ja antaa lukijalle luvan katsoa tapahtumia uudelleen, nyt tragikoomisessa valossa.</div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Jp9_e7XeKMU/WjGIUUjA3nI/AAAAAAAAAmQ/yOhI5e4c300TWn4qzIlmuUDoue0Ig5LsgCLcBGAs/s1600/novelli%2Bnakokulma.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-Jp9_e7XeKMU/WjGIUUjA3nI/AAAAAAAAAmQ/yOhI5e4c300TWn4qzIlmuUDoue0Ig5LsgCLcBGAs/s200/novelli%2Bnakokulma.png" width="200" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px;">
<br /></div>
Nelluhttp://www.blogger.com/profile/10655969818460993225noreply@blogger.com2